Euroopan unioni käynnisti ilmaston muutoksen torjumiseksi vuoden 2004 lopussa hiilidioksidin päästökaupan. Sen piti pehmeästi mutta varmasti nostaa fossiilisten polttoaineiden hinta niin korkeaksi, että siirtyminen uusiutuviin vaihtoehtoihin tapahtuu markkinavoimin.
Mallia otettiin lyijyvapaasta bensiinistä. Lyijystä päästiin eroon haittaverolla. Niin päästiin eroon myös kivihiilivoimaloiden rikkipäästöistä ja talousmetsiämme uhanneista happosateista. Miksi emme pääsisi vastaavalla tavalla eroon haitallisesta hiilidioksidistakin?
Ennen hiilidioksidin kauppaa yliopistopiireissä laskettiin teoreettisesti mikä hiilidioksiditonnin haittahinta mahtaa olla. Hiilidioksidin määriä tutkittiin, ja tutkitaan edelleen, myös Värriön tutkimusaseman Kotivaaran ilmastoasemalla.
Kansainvälisellä tasolla tutkijat pohtivat myös kuinka korkealle pörssihinnan olisi noustava, jotta kivihiilen voimalat siirtyisivät esimerkiksi talousmetsistä saatavaan hakkeeseen tai siitä puristettuun puupellettiin?
Hiilidioksidin lähtöhinnaksi arvioitiin viisi euroa tonnilta. Kivihiilen korvaamiseksi laskettiin tarvittavan taso 30-40 euroa hiilidioksidin tonnilta.
Päästökauppa avautui kahdeksalla eurolla. Alkuvuosina 2005–2008 hiilidioksidin nousi kolme kertaa 30 euron tasolle, mutta romahti sen jälkeen.
Kauppa ei toiminut pörssikaupan tavoin. Taustalla olivat EU:n myöntämät ilmaiset päästöoikeudet. Jokainen jäsenmaa kiristi vuosittain niitä mittavan kiintiön, oman teollisuutensa vaatimuksesta.
Merkillinen ilmastokamppailun esimerkki on Suomen tilasto vuodelta 2011. Päästökauppaan oli vaadittu ja saatu EU:lta ilmaisia oikeuksia 38 miljoonaa tonnia. Päästöjemme taso oli kuitenkin vain 35 miljoonaa tonnia.
Emme maksaneet päästöistämme mitään. Ylijääneistä kolmen miljoonan tonnin oikeuksista yhtiöt saivat myydessään pörssituloa 20-25 miljoonaa euroa.
EU:n ilmaiset päästöoikeudet sotkivat markkinat. Päästöoikeudet eivät nousseet ilmaston tarvitsemalle tasolle. Ne päinvastoin laskivat, alhaisimmillaan kolmeen euroon vuonna 2013.
EU:n huterasta päästökaupasta huolestui 2017 ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloisesta seitsemästä eurosta kolminkertaiseksi.
Päästömaksu seurasi Macronin polkua. Helmikuun puolivälissä hiilidioksidin tonnihinta on 40 euroa. Se on noussut yli viisinkertaiseksi, Macronin tavoitteen selvästi ylittäen.
Päästökauppaan liittyi jo 15 vuotta sitten paljon odotuksia. Nyt odotukset ovat täyttymässä.
Pitkään kivihiileen uskoneet voimalat ovat korvaamassa kivihiiltä halvemmalla metsähakkeella. Sille ja myös hakkeesta puristetulle puupelletille on käyttöä kaikissa niissä Euroopan maissa, missä asuntoja on lämmitettävä ainakin osa vuotta.
VELI POHJONEN
Koti-Lappi. Mielipide. 25.2.2021
No comments:
Post a Comment