Ympäristö- ja ilmastoministerimme Krista Mikkonen oli joulukuun alussa huolissaan turvepeltojen ilmastopäästöistä (mm. Maaseudun Tulevaisuus 2.12.). Huoleen on syytä, kun sen peilaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) tuoreimpiin viitetietoihin peltojemme alkuainehiilestä.
Luken tarkin tieto on kivennäismaan pelloiltamme, vuodesta 1987. Niiltä menee tänään taivaalle keskimäärin 430 kiloa alkuainehiiltä hehtaarilta vuodessa.
Hiilivirtaa voi verrata Luken tietoon metsistämme, vuodesta 1921 lähtien. Tuoreimman päivityksen (VMI 13) jälkeen laskettava, metsiimme tuleva hiilen (positiivinen) nieluvirta on tänään luokkaa 393 kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa.
Vaikka kyseessä ovat vain laskennan viiteluvut, jo vastakkaismerkkisinä ne ovat maatiloillemme merkittävät. Kun keskikoon tilalla muokkaa kivennäismaan peltoaan, viljelijän ei tarvitse murehtia ilmastosta. Hänellä on hyväkasvuista metsää vähintään saman verran kuin kivennäismaan peltoa.
Turvemaan peltojen mittaussarjat ovat lyhyempiä. Tutkimus etenee tietokonein. IPCC:n tutkijaryhmä arvioi, että turvepeltojemme yksivuotisessa viljan viljelyssä hiilen päästövirta on luokkaa 7900 kiloa alkuainehiiltä hehtaarilta vuodessa. Monivuotisessa heinänurmen viljelyssä taso on 5800 kiloa. Keskimäärin turvepeltojen päästö on 6800 kiloa alkuainehiiltä vuodessa.
Tuoreemmassa Luken tutkimuksessa Ruukin koeasemalla, suopellon lukema oli alhaisempi. Vuonna 2019 monivuotisen heinänurmen päästövirraksi mitattiin 3570 kiloa alkuainehiiltä hehtaarilta.
Turvepeltojen tutkimus etsii ilmastolle ystävällisiä vaihtoehtoja. Hiilen päästövirrat taivaalle halutaan kääntää hiilen nieluvirroiksi biomassaan ja maaperään.
Lupaavimpia menetelmiä on metsäpuiden lyhytkiertoviljely. Tuoretta Kannuksen tutkimustietoa on alle 30 vuoden kierrolla kasvatettavasta hieskoivusta.
Luontaisesti syntyneitä hieskoivikoita tutkittiin Suomessa turvetuotannon jättösoilla. Virossa niitä tutkittiin hyvin ojitetuilla turvemailla. Hiilen virtoja mitattiin paitsi puustossa (rungot, oksat, juuret), myös maaperässä (lehti- ja juurikarike).
Suomessa hieskoivun hiilen nieluvirran viitearvo oli 3220 kiloa alkuainehiiltä vuodessa hehtaarille. Virossa mitattu vastaava hiilivirta oli 3450 kiloa.
Hieskoivikon nielemällä hiilellä on ilmastoarvonsa. Joulukuun puolivälissä hiilidioksidin pörssihinta oli 32 euroa tonnilta, alkuainehiileksi laskettuna 117 euroa tonnilta. Tämän hinnan mukaan suomalainen hieskoivikon kasvattaja voisi vuosittain laskuttaa päästöpörssiä 378 Eurolla hehtaarilta.
Lyhyen kierron hieskoivua on pitkään pidetty metsiemme hukkakaurana. Nyt se on nousemassa hiilipörssin sammoksi. Toinen, Ruotsin pelloilla perusteellisesti tutkittu hiilisampo on viiden vuoden kierrolla kasvatettava energiapaju.
Lyhytkiertometsät nousevat ilmastorooliin niin huomisen turvepelloilla kuin turvetuotannon jättömailla. Lyhytkiertoviljely luo uuden mahdollisuuden, hiilimetsänhoidon, maa- ja metsätiloillemme.
Veli Pohjonen
No comments:
Post a Comment