Maamme keskeisin paperin tuottaja UPM julkaisi heinäkuussa vakuuttavan, ehkä järkyttävänkin tiedonannon. Painopaperin tuotanto painui kokonaisuudessaan tappiolle ensimmäisen kerran viiteen vuoteen.
Paperin alamäki ei ole silti yllätys. Paperin tuotantomme on hiipunut jo parikymmentä vuotta.
Vielä 1990-luvulla uskoimme paperin nousuun. Kuluneen neljännesvuosisadan kehittyi digitalous, mikä muutti asetelman. Luemme kännykästä päivän lehdet. Hoidamme tabletilla etäkokoukset sähköisesti pöytäkirjoineen. Lataamme kokonaisia kirjoja tietokoneemme kovalevylle.
Kemiallisen metsäteollisuuden toinen osanen sellu tahkoaa onneksi tulosta. Se on onneksi myös puutaan kasvattaville metsätilallisille.
Selluun pohjaa pakkauskartonki. Verkkokaupasta ostamme yhä useammin tavaraa etänä. Tavara postitetaan eri puolilta maailmaa pakattuna kartonkiin.
Uudet biotuotetehtaat tarvitsevat yhdessä raaka-ainetta, suurelta osin kartongiksi, vielä enemmän kuin paperin kaudella laskimme. Ymmärrettävää on huoli puun kasvun riittävyydestä. Samalla kun sellun ja kartongin kysyntä nousevat, kasvaa myös tarpeemme lisätä metsien hiilen nieluvarastoa.
Voisimmeko tuottaa selluteollisuuden vahvaa kuitua muustakin kuin männystä ja kuusesta?
Kuitu on kartonkivaiheessa mitaltaan milliluokkaa; ei kuidun tarvitse välttämättä olla peräisin kymmenmetrisestä harvennuspuusta. Kuitua saa myös peltosellusta. Pohjoisessa vyöhykkeessämme mahdollisia viljelykasveja on tänään ainakin kaksi: ruokohelpi ja hamppu.
Ensimmäiset ruokohelvet viljeltiin Suomen pelloille keväällä 1990. Ruokohelven kuidutukseen tehtiin hetimiten tehdassuunnitelma, nimeltään Peltosellu Oy. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapajärvi ja Oulu.
Peltosellu tyssäsi 2000-luvun vaihteessa. Rahoittajat eivät halunneet vielä tuoda uudentyyppistä heinäsellua metsäsellun kylkiäiseksi.
2020-luvun peltosellun lupaava ehdokas on hamppu. Se on yksivuotisista peltokasveistamme yksi eniten biomassaa tuottavia. Vauhdikkaan kasvun huomaa myös hampun pituudessa.
Hampun viljely on hallittu jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja. Suomessa hamppua voi kasvattaa aina napapiirille asti. Nykyiset EU:n sertifioimat kuituhampun lajikkeet on täsmäjalostettu niin, että kemiallisista rohto- tai huumevaikutuksista ei tarvitse olla huolissaan.
Hampun kuitu on lujaa. Vaikuttava meriitti löytyy purjelaivojen rahtiajalta. Vientitavaramme kulki pitkin meriä suurilla purjelaivoilla. Kestävin purjekangas valmistettiin hampun kuidusta.
Maassamme kasvoi luvallista, täsmäjalostettua hamppua 700 hehtaaria vuonna 2019. Terveellisten hampputuotteiden kysyntä ja samalla hampun viljely on nopeassa kasvussa. Siemeniä ja niistä saatavaa öljyä käytetään terveysvaikutusten vuoksi yhä enemmän.
Kukintojensa ja siementensä alapuolelle hamppu kasvaa parimetrisen kuituvarren. Sille biotalous etsii käyttöä, esimerkiksi kartongin lisäraaka-aineeksi.
llmastotalous voi rajata jatkossa metsien lisäkäyttöä, kun kohu hiilinieluista kiihtyy. Siksi peltosellun ennakkoluulotonta tutkimusta tarvitaan.
VELI POHJONEN
Kotiseudun Sanomat. Mielipide. 2.9.2020
No comments:
Post a Comment