Metsänkasvun aika

Olemmepa Metsä-Lapin aarnimetsistä mitä mieltä tahansa, nuorilla talousmetsillä näyttää olevan edessään kasvun aika. Se on kasvihuoneilmiön vääjäämätön seuraamus.

Koheneva kasvu seuraa lämpötilaa, hiilidioksidia ja typpeä. Suhteellisesti muutos on suurin metsänrajalla. Ilmiötä seurataan Värriön tutkimusasemalla.

Metsäluonto mittaa kasvukautta eri tavalla kuin ihmisen päivyri. Puiden päivyriä vauhdittaa lämpötila. Ajan yksikkönä käytetään astepäiviä, joiden kertymää myös lämpösummaksi kutsutaan.

Kasvukausi pitenee Värriössä. Vuonna 1975 astepäiviä oli keskimäärin 559 kappaletta. Vuonna 2006 niitä oli 782. Nousua on 40 prosenttia.

Metsänraja nauttii nyt (2007) lähes puolet pitemmistä kasvukausista kuin 30 vuotta sitten. Sen huomaa puiden pidempinä latvakasvaimina ja paksumpina vuosilustoina.

Ilmakehässä on hiilidioksidia 380 miljoonasosaa. Pitoisuus on vähäinen, kuin oluttölkki kuutiossa. Silti hiilidioksidi on kasvihuoneilmiön tehokaasu.

Pisimpään pohjoista hiilidioksidia on mitattu Alaskan pohjoiskärjessä. Kun mittaus alkoi 1973, pitoisuus oli 330 miljoonasosaa. Nyt nousua on 50 miljoonasosaa eli viisitoista prosenttia. Ilmakehä on tehosekoitin, ja sama hiilidioksidin nousu nähdään koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Nouseva hiilidioksidi vauhdittaa metsien kasvua lannoitteena.

Maaperän typpipitoisuus nousee kahta kautta. Jo vuosikymmeniä ovat vaikuttaneet energiateollisuus ja liikenne. Ne lisäävät ilmakehään typen oksideja, jotka päätyvät myöhemmin metsään sadeveden mukana.

Toinen typpitekijä on vähemmän tunnettu. Ilmaston lämmetessä ja maaperän routakauden lyhetessä maan humus alkaa hajota. Maaperän veteen vapautuu typpeä, mikä kiihdyttää puiden kasvua.

Koko Suomen metsät kasvavat jo paremmin. Kun keskikasvumme vuonna 1972 oli 2,5 kuutiota vuotta ja hehtaaria kohti, vuonna 2001 kasvua oli jo 4,2 kuutiota. Nousua tuli 30 vuodessa 68 prosenttia. Pääosa kasvua tulee nuoriin metsiin.

Ajanjaksolla 1990-2000 Lapin metsien keskimääräinen vuosikasvu nousi 49 prosentilla. Oulun läänissä vastaava nousu oli 31 prosenttia.

Vaikka mukana on hyvää metsänhoitoa, myös ilmaston muutos vaikuttaa. Merkit viittaavat siihen, että metsänkasvu kohenee vielä ilmaston muutoksen myötä.

Voimmeko nauttia metsänkasvustamme hyvällä omallatunnolla, jos ilmaston muutos johtaa toisaalla maapallolla kuivuuteen, tulviin, pyörremyrskyihin, nälänhätään ja kurjuuteen?

Emme voi nauttia; kotoinen lintukoto ei voi olla tavoitteemme, jos se johtaa tällaisiin ongelmiin maapallolla ja erityisesti kehitysmaissa.

Ilmaston muutoksen torjunta pysyy ihmiskunnan yhteisenä tavoitteena. Myös Lapin metsätalous voi osallistua siihen.

Talousmetsien osa ilmastotalkoissa on mutkaton, sillä koheneva kasvu tuottaa paljon energiapuuta. Juuri energiapuun korjuuta, jalostusta, käyttöä ja vientiä tulisi nyt Lapissakin edistää. Se syrjäyttää fossiilisia polttoaineita ja vähentää juuri  hiilidioksidin päästöjä, jotka ovat ilmaston muutoksen taustalla.

Veli Pohjonen

Sompio. Mielipide. 7.5.2007