Metsäverotus herättää intohimoja. Onhan kyseessä miljardin markan veropotti, mikä yksityismetsätalouden harjoittajilta vuosittain kerätään. Intohimon herättävät metsäveronkeruun perusteet.
 |
| Metsänviljely oli halutumpaa pinta-alaverotuksen aikoihin |
Maatilan pellon tuotteiden, viljan tai karjan, myyntiverotus on jo läpiajettu. Samaan periaatteeseen nojaavaa puun myyntiverotusta tarjotaan säännöllisesti maatilan metsämaalle, mutta yhtä säännöllisesti se torjutaan, sillä Ruotsin malli pelottaa. Ruotsissa siirryttiin ensin puun myyntiverotukseen. Pian sitä seurasi lailla määrätty metsän hoito ja hakkuupakko.
Metsäverotuksen päätarkoituksen hyväksynevät kaikki. Metsät kasvavat vuosittain auringon voimalla. On oikein ja kohtuullista kerätä valtiolle veroina osa markoiksi muunnettua vuosikasvua. Yksityismetsistä tuo osuus on suuruusluokaltaan miljardi markkaa vuodessa.
Metsäveron kiista aiheutuu siitä, miten vuotuinen veromiljardi kerätään metsätalousyrittäjiltä. Kerättäisiinkö kaikilta heidän hehtaariensa suhteessa? Se olisi helppoa, mutta tuskin oikeudenmukaista koska takametsien mies joutuisi maksamaan karun metsän hehtaarilta saman veron kuin rintamaiden mies viljavalta hehtaarilta.
Kerättäisiinkö siis hyväkasvuisemmilta hehtaareilta enemmän ja huonokasvuisimmilta vähemmän? Tämä on nykyisen metsäveron filosofia.
Vai kerättäisiinkö vero myyntiverona, myytyjen puumäärien suhteessa, kuten Ruotsissa. Mutta silloinhan verot voi kiertää pidättäytymällä puun myynnistä. Näin naapurimaassa tapahtui.
Kovaotsaista verokarhua ei metsässä kiinnosta muu kuin vuotuisen metsäveromiljardin tulouttaminen. Metsäverotuksella on kuitenkin muitakin tehtäviä kuin pelkkä rahastaminen. Metsäverolla, tai oikeammin sen vähennyksillä, voi hoitaa metsiä.
Kerätään metsäveroa hieman vähemmän niiltä jotka hoitavat halukkaasti metsäänsä. Vastaavasti ne jotka eivät metsänhoitoon panosta joutuvat maksamaan metsäveroa hieman enemmän, jos koko verokertymä halutaan säilyttää ennallaan.
Näin toimii metsäveron huojennus taimikoiden vakiintumisvaiheessa ja nuoren metsän ensiharvennusvaiheessa. Taitavasti käytettynä metsäverolla voidaan ohjata metsänhoitoa, ja saada metsä tuottamaan entistä paremmin.
Metsänhoidollisesti ohjaillussa pinta-alaverossa on paljon hyvää, sitä kannattaa rakastaa. Mutta sitä kannattaa myös kehittää. Verotuksen metsänhoitoa ohjailevaa vaikutusta tulisi edelleen korostaa. Ja tämä tapahtuu kehittämällä tilakohtaisia vähennysmahdollisuuksia.
Nykyisessä metsäverotuksessa on vaikea ymmärtää miksi metsänistutuskuokan, pottiputken, raivaussahan, karsintasahan tai moottorisahan ostohintaa ei voi kirjata metsätalouden menopuolelle, niinkuin maatalouden verotuksessa tehdään. Selitykseksi ei riitä se että vähennykset perustuvat keskimääräisyyden periaatteelle. Eihän passiivisesti metsäänsä hoitava metsätalousyrittäjä hanki istutuskuokkaa tai tilaa Metsälehteä.
Olkoon metsätalouden tulopuoli pinta-alaan sidottu nykyiseen tapaan, mutta kehitettäköön tilakohtaisia vähennyksiä edelleen metsänhoitoa suosivaan suuntaan.
Maatilan veromallia voisi yksinkertaistaa seuraavasti: koko maatila on tuotanto- ja maankäytön yksikkö. Metsämaaksi luokitellun maa tuottaa vuosikasvun eli verokuutiot, joka kirjataan bruttotuloksi. Muuksi maaksi luokitellulta maalta kasvutuloa ei ole. Se saadaan myyntituloista. Siis kaikki muu maatilan myyntitulo on veronalaista tuloa paitsi monivuotisten puiden myyntitulo.
Maatilan vähennyksiä ovat kaikki yrityksen kustannuserät, kohdistuivatpa ne sitten peltomaahan tai metsämaahan. Menetelmä sopisi osaamisen yhteiskuntaan. Se tekisi maaja metsätaloustilasta elinkelpoisemman, enemmän muuta yritystä muistuttavan yksikön. Samalla metsänhoito kohentuisi.
Veli Pohjonen
Käsikirjoitus 13.2.1990. Web-teksti 13.12.2016
*****
Jälkikommentti (13.12.2016).
Metsäverotus oli kuuma keskustelunaihe vuonna 1990. Oli pinta-alaverotuksen koulukunta ja oli myyntiverotuksen koulukunta. Myyntiverotus voitti poliittisesti vuonna 1993. Kausi 1993-2005 oli ylimenovaihe, jolloin molemmat menetelmät olivat käytössä (perhetilan oli valittava jompikumpi vuonna 1993). Vuoden 2006 alusta ainoastaan myyntiverotus on ollut voimassa. Eräs seuraamus oli se, että nykyisin yksi kolmasosa yksityismetsistä on sellaisia, mistä ei ole 30 vuoteen korjattu yhtään myyntipuuta.
No comments:
Post a Comment