Hake hautasi Vuotoksen

Vuotoksen allas pulpahti taas (2013) keskusteluun, kun Kemijoki Oy ja Lapin ELY-keskus rauhoittivat alueelta 7737 hehtaaria. Levisi sitkeä huhu salaisesta lisäpöytäkirjasta, että tarvittaessa rauhoituksen voi allasta varten purkaa.

Eräs Vuotoksen ja samoin Iijoen Kollajan altaan viimeisiä perusteluja oli prosenttipeli, mitä Euroopan unioni käy energialla. Olemme luvanneet EU:lle, että nostamme uusioenergiamme (bio, vesi, tuuli, aurinko) vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin. Nyt olemme 34 prosentin tasolla.

Löytyykö hiilidioksidin ongelmaan ratkaisu Norjasta?

Norjan pääministeri Jens Stoltenberg asetti huhtikuussa 2007 maalleen ilmastotavoitteen, joka hämmästytti muun maailman ilmastotutkijat ehdottomuudellaan. Norja ei aio pelkästään vähentää hiilidioksidin päästöjään, mihin EU-maat olivat lupautuneet aikaisemmin samana keväänä. Norja aikoo hankkiutua vuoteen 2050 mennessä päästöistä eroon kokonaan.

Taakanjakoon on mahdollisuuksia

Ilmaston muutos oli taustalla, kun Euroopan unionin johtajat päättivät maaliskuussa 2007 nostaa uusiutuvan energian osuuden 20 prosenttiin. Nyt (2007) osuus on vajaat seitsemän prosenttia, ja aikaa nostoon on vuoteen 2020.

Maakohtaiset osuudet eli taakanjako määritetään myöhemmin. EU laskee uusiutuvaksi energiaksi aurinko-, tuuli- ja vesivoiman sekä bioenergian.

Puu mukaan energiapeliin

Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän energiatilaston mukaan, vuodelta 1990, Suomen energiankulutuksesta katetaan 14 prosenttia puulla. Puu kuuluu maassamme edelleen energiatalouden raskaaseen sarjaan, se jättää taakseen muun muassa kivihiilen (11 prosenttia kulutuksesta), vesivoiman (9 %), maakaasun (7 %) ja turpeen (4 %). Lähin puuvoiman kilpailija on ydinvoima 15 prosentin energiaosuudellaan.