Palomet­sän­hoitoa kannattaa edelleen kehittää – Trumpin harava­lau­sunnon taustalla on kova tosiasia

Suo­ma­lai­nen met­sän­hoi­to pää­si maa­il­man etu­ri­viin syk­syl­lä 2018, kun Yh­dys­val­tain pre­si­dent­ti Do­nald Trump vie­rai­li Ka­li­for­ni­an an­ka­rien met­sä­pa­lo­jen alu­eel­la.

Trump ke­hot­ti kan­sa­lai­si­aan hoi­ta­maan jat­kos­sa Ka­li­for­ni­an met­siä suo­ma­lai­sel­la, met­sä­pa­lo­ja hil­lit­se­vän met­sän­hoi­don ta­val­la. Oli­si­ko pre­si­dent­ti Trum­pin pi­tä­nyt vuo­den vaih­tees­sa vie­rail­la Aust­ra­li­an pa­lo­a­lu­eil­la­kin?

Palometsänhoitoa tarvitaan

Suomalainen metsänhoito pääsi maailman eturiviin syksyllä 2018, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vieraili Kalifornian ankarien metsäpalojen alueella. Trump kehotti kansalaisiaan hoitamaan jatkossa Kalifornian metsiä suomalaisella, metsäpaloja hillitsevän metsänhoidon tavalla. Trump käytti suomalaisen palometsänhoidon esimerkkitoimena sanaa raking, mikä tarkoittaa haravoimista.

Metsien haravoiminen huvitti suomalaisia. Trumpin lausunnon taustalla oli kuitenkin kova tosiasia. Kesän 2018 poikkeuksellisen pitkän lämpökauden aikana Suomen hoidetut metsät eivät syttyneet tuleen. Kesän metsäpaloja oli silti niin itärajan takana kuin länsirajan takanakin.

Uudistuvaa biomassaa ei sovi unohtaa energialähteenä

Hake-energia pudottaa ensiharvennusten
korjuussa myyntipuun minimiläpimittaa.

Biomassa - pääosaksi puuperäinen polttoaine - kattoi vuonna 1989 Suomen energian käytöstä 14 prosenttia. Biomassan kanssa samassa energiasarjassa ovat ydinvoima, jonka osuus oli 15 prosenttia ja vesivoima, 11 prosenttia. Turve-energian osuus on noussut 20 vuoden kehitystyön seurauksena 3 prosenttiin.