Vehnän painoarvo kasvaa

Vehnä on ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnän tarve oli taustalla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa kuohunnassa.

Väkirikkaissa arabimaissa valtaväestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväisen vehnäleipään tai vaikkapa durum-vehnästä tehtyyn couscous-ruokaan. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään ruoan hintaa kurissa, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Nälkä ajaa heidät ääriterroristien järjestöihin.

Syyrian, Somalian, Jemenin ja Irakin kaltaisissa kaaoksen maissa suuri osa nuorista on vailla toimeentuloa. Kun al Shabaab tai Isis -järjestön värvääjä tarjoaa heille ruokaa ja sen oheen pientä palkkaa, kynnys on matala lähteä värvääjän mukaan.

YK:n vuotuinen ruokakokous ennusti jo 2008, että ruokakriisejä on tulossa. Ihmiskunnan väkiluku oli kasvanut 1900-luvun, ja vääjäämättä se kasvaa tämänkin vuosisadan. Seuraavan 50 vuoden aikana tarvitsemme ruokaa yhtä paljon kuin menneen 10 000 vuoden aikana yhteensä. Vehnän tarve kuvaa ruoan tarvetta parhaiten.

Edellisen kerran vehnä oli maailmanpolitiikan keskiössä 1980-luvulla. Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Sen pellot olivat yhteisomistuksessa 60 vuoden jakson, mutta maassa kokeiltu kommunistinen maatalous ei toiminut.

Vuonna 1984 ulkomaisen vehnän tuonti Neuvostoliittoon nousi 28 miljoonaan tonniin. Se vastasi 100 kiloa eli kahta säkillistä asukasta kohti. Silloinen maailmankaupan vehnämahti Yhdysvallat täytti 39 miljoonalla vientitonnillaan vajeen helposti.

Vehnän jatkuva osto länsimailta nöyryytti itänaapuriamme. Alituotannon maatalous on perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.

Uuden vallan aikana Venäjä joutui aluksi jatkamaan vehnän tuontia, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Kolhoosipellot olivat muuttuneet yhtiöpelloiksi. Maauudistuksen myötä pellot olivat alkaneet tuottaa. Venäjä muuttui vehnän tuojasta vehnän viejäksi.

Vuonna 2017 Venäjä nousi nettoviennillään maailmankaupan ykköseksi. Venäjä vei kaikkiaan 27 miljoonaa tonnia. USA:n nettovienti oli vastaavasti 26 ja EU:n 22 miljoonaa tonnia.

Vehnän vienti Venäjältä on edelleen kasvussa. Yhdysvaltain maatalousministeriön huhtikuussa päivittämä kauden 2017/2018 ennuste on 38 miljoonaa tonnia. USA:n oman viennin ennuste on 21 miljoonaa tonnia.

Vehnä on myös Ukrainan levottomuuksien taustalla. Mustan mullan maana tunnettu Ukraina vei vehnää 18 miljoonaa tonnia vuonna 2017. Venäjä haluaisi Ukrainan omaan vehnän mahtileiriinsä eikä päästää sitä USA:n tai EU:n ruokakumppaniksi.

Tänään maailmankaupan vehnän ostavat – öljyllään – Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan levottomat maat. Niiden yhteenlaskettu tuonti oli 46 miljoonaa tonnia vuonna 2017.

Vehnän painoarvo maailmanpolitiikassa kasvaa ihmiskunnan väkiluvun myötä. Vehnän lisäviljelyyn kannattaa Suomenkin edelleen panostaa. Vehnäalamme on kasvanut EU:n kaudella 100 000 hehtaarista 219 000 hehtaariin. Ala kasvanee jatkossa yhtäältä maailman levottomuuksien ja toisaalta ilmaston lämpenemisen myötä.

Veli Pohjonen

Pohjalainen. Lukijoilta. 19.4.2018