Energiatavoitteinen puunjalostusohjelma tahkoaa tulosta

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Tavoite oli lisätä uusiutuvaa energiaa ja samalla käyttää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin. Puuvoima on energiaa, mikä on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimaa saamme metsäteollisuudesta.

Miten ohjelman tavoitteille kävi?

Metsätaloutemme pääpaaluksi tuli talousmetsien hakkuiden lisääminen 20 miljoonalla kuutiolla vuodessa.

Puunjalostuksen ensimmäinen paalu oli nostaa sahaus silloisesta aallonpohjastaan 5,9 miljoonaa sahakuutiota vuodessa, yli 10 miljoonan kuution. Vuonna 2017 mänty- ja kuusisahatavaramme tuotanto oli yhteensä 12 miljoonaa kuutiota.

Sahaus tuottaa sivuvirtanaan energiaa. Malliksi tuli vuonna 1992 valmistunut Kuhmon sahan ja voimalan yhdistelmä. Kuhmon malli oli ensimmäinen keskisuuri sahalaitos, joka alkoi myydä myös sähköä ja lämpöä.

Puunjalostuksen toinen paalu oli nostaa selluloosan tuotanto 1990-luvun alun 4,9 miljoonasta tonnista 7,6 miljoonaan tonniin. Vuonna 2017 olimme tasolla 7,7 miljoonaa tonnia.

Selluteollisuuden malliksi tuli Stora Enson tehdas Enon Uimaharjussa. Tehtaan voimainsinööri Keijo Koivunen opetti 1990-luvun alussa, että uudella tekniikalla tehtaalla voi päästä sähkön tuotannossa aina 175 prosentin omavaraisuuteen.

Äänekosken uusi, 2017 valmistunut biotuotetehdas ylitti Enon laskelmat. Äänekoski tuottaa sähköä 240 prosentin omavaraisuudella.

Koivunen teki mallituksen myös Kemijärven sellutehtaan uusimisesta energiatavoitteiseksi. Nyt, neljännesvuosisadan kuluttua mallituksen kuvio on toteutumassa. Kemijärven uusi biotuotetehdas tulee tuottamaan myytävää puusähköä Äänekosken tapaan.

Joensuun ohjelman kolmas paalu oli metsähakkeen käytön lisääminen lämmön ja sähkön tuotannossa. 1990-luvun alun vähäinen tuotanto oli alle miljoona kiintokuutiota vuodessa, 2017 metsähakkeen käyttö oli 7,1 miljoonaa kuutiota.

Puuvoiman merkitys maassamme kasvoi energiatavoitteisin puunjalostusohjelman myötä. 1990-luvun alussa puun osuus oli 15 prosenttia energian kulutuksestamme. Eniten energiaa saimme öljystä, 32 prosenttia.

Puuvoiman osuus alkoi nousta, kun metsäteollisuus uusi kattiloitaan ja otti samalla kaiken palavan puujätteen käyttöön.

Merkkivuodeksi tuli 2012, kun puu ohitti öljyn. Saimme molemmista 24 prosenttia. Vuonna 2017 saimme puusta 27 ja öljystä 23 prosenttia.

Energiatavoitteinen puunjalostusohjelma tahkosi tulosta. Ohjelman jatkaminen 2020-luvulla on edelleen ajankohtainen. Olemme sitoutuneet Euroopan unionissa pudottamaan hiilidioksidin päästöjämme merkittävästi. Puulla siihen pääsemme.

Veli Pohjonen

Ilkka. Lukijoilta. 23.5.2018.