Maanviljelyskemisti, professori Viljo Puustjärvi käynnisti vuonna 1955 merkittävän kasvukokeen kasvihuoneessaan. Hän halusi parantaa peltoperäistä kasvihuonemultaa lisäämällä siihen rahkasammaleesta syntynyttä suon pintaturvetta.
Eri maaseoksissa läpiviety koe yllätti. Parhaimman sadon antoikin seos, josta multa jätettiin tykkänään pois.
Puustjärvi analysoi kasvuturpeen ominaisuuksien tulevan rahkasammaleen soluista. Ne pysyvät huokoisina, ne imevät vettä ja ravinteita pesusienen tapaan. Rahkasolukko säilyttää silti viljelykasvien juurten vaatiman riittävän ilmavuuden.
Jo yli puoli vuosisataa kasvuturve on ollut puutarhataloutemme perusta.
Tänään kasvuturve huolestuttaa koko Eurooppaa, ilmastosyistä. Karu, mitattu tosiasia on, että turpeen käyttö kaikissa muodoissaan lisää kansallisia hiilidioksidin päästöjä. Se on hidastanut jo polttoturpeen käyttöä. Lienee vain ajan kysymys, milloin kasvuturpeellekin asetetaan hiilidioksidin päästömaksu.
Ennakoiva ilmastoesimerkki on Englannin hallituksen päätös kieltää rahkaturpeesta valmistetun puutarhamullan myynti maan vähittäiskaupoissa vuoden 2024 loppuun mennessä.
Suon pinnalta kuorittu kasvuturve on aina polttoturpeen sivutuote. Siksi myös kasvuturpeen tuotanto automaattisesti hiipuu, olipa sillä päästömaksuja tai muita ilmastorajoitteita.
Rahkaturpeeseen perustuvalle kompostimullalle on kuitenkin kehitetty jo ekologinen vaihtoehto. Tanskassa puutarhoille valmistetaan pajukompostia, jonka alkulähde on kolmen vuoden kierrolla kasvatettu viljelypaju.
Tuore pajuhake kompostoidaan seoksena typpeä sitovien nurmikasvien, esimerkiksi puna-apilan tai sinimailaisen kanssa. Hakkeena höttöiseksi tiedetyn pajun huokoinen solurakenne muistuttaa rahkasammaleen soluja. Huokoisuuden seurauksena pajukomposti on valmis puutarhoille 6-8 kuukauden mikrobimuhimisen jälkeen.
Pajukompostilla on kasvuturpeeseen verrattuna erikoisetu, pajun kuoressa olevat lääkeaineet. Vaikuttavin esimerkki on aspiriini. Se löytyi alun perin pajun kuoresta. Tänään tutkimus etsii pajulajeja ja -lajikkeita, joiden kuoresta löytyy positiivisia vaikutuksia niin kompostia muhivalle mikrobistolle kuin valmista pajukompostia kuivikkeena käyttävälle karjataloudelle.
Pajukompostia tuotetaan Tanskassa kasvuturpeen korvaajaksi jo 1000 hehtaarin peltoalalla. Kasvuturpeen tavoin pajukomposti on kehittymässä myös vientituotteeksi.
Polttoturpeen myötä kasvuturve joutunee ilmastokamppailun vaakalaudalle ennemmin tai myöhemmin myös Suomessa. Voimme tarvita vaihtoehtoa yllättävän pian. Joko Tanskan vaihtoehto, pajukompostin menetelmä olisi valmis sovellettavaksi myös Suomen maatiloille?
Veli Pohjonen
No comments:
Post a Comment