Biokaasu ja maakaasu ovat uusiutuvan energian ja fossiilisen energian yksinkertaisin parivaljakko. Molemmilla kaasuilla voi heti lämmittää taloja, tuottaa teollisuudelle voimaa, ajaa autoja ja käyttää traktoreita.
Molemmat kaasut ovat puhtaimmillaan kemian yksinkertaisinta hiilivetyä, metaania. Molekyylissä on yksi atomi hiiltä ja neljä atomia vetyä.
Fossiiliseen kivihiileen verrattuna maakaasun parempi ilmastomaine perustuu vetyyn. Vety palaa haitattomaksi vedeksi. Hiili palaa haitalliseksi hiilidioksidiksi. Vetyenergian ansiosta maakaasun hiilidioksidin päästöt ovat vain 58 prosenttia kivihiilen päästöistä.
Päästöjen puolitus kertoo, että maakaasu on vain ilmastokamppailun välivaihe. Nollatasolle pääsemme vasta, kun korvaamme maakaasun biokaasulla.
Biokaasu oli mukana Joensuun yliopistotutkimuksissa 1990-luvun alussa. Suurin mahdollisuus nähtiin energiaviljelyssä.
Yliopiston koetilalla Liperissä kaasutettiin pellolla viljeltyjä biomassoja sekä karjan jätteitä. Biokaasua syntyi vaihtelevassa määrin kaikista kasvi- ja eläinperäisistä raaka-aineista. Viljellyistä biomassoista parhaiten kaasuuntuivat monivuotiset nurmet.
Samalla biokaasulle kehitettiin huoltovarmuuden näkymä. Putkiverkkomme ei jäisi joutilaaksi, vaikka tuontikaasu jonkin kriisin vuoksi ehtyisi. Ulkomaista maakaasua ensin jatkettaisiin ja lopulta se korvattaisiin kotimaisella biokaasulla.
Kaasuverkkoamme ehdotettiin laajennettavaksi Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen, Perämeren yltä aina Ruotsin puolelle.
Biokaasu ei kuitenkaan kehittynyt 1990-luvun ajattelun suuntaan. Olemmeko hylkineet biokaasua? Olemme tainneet mieltää biokaasun vain omanhajuiseksi jätteen kummajaiseksi, mitä syntyy suurten sikatilojen kyljessä tai jätevesilaitosten vieressä.
Isojen biokaasutehtaiden tulevaisuusarvoa emme tainneet ymmärtää. Unohdimmeko kotimaisuuden ja huoltovarmuuden?
Nyt biokaasu on lupaava sekä ilmastotuotteena että huoltovarmuuden tuotteena. Biokaasua olisi tuettava koko maan putkiverkolla. Viljelyyn tulisi saada riittävä EU:n tuotantotuki.
Biokaasun merkitys huoltovarmuudessa on noussut yhä tärkeämmäksi. Erityisen tärkeää se on Keski- ja Etelä-Euroopalle, missä omakotitalojen lämmitys uhkaa hiipua tuontikaasun tulon takerrellessa.
Veli Pohjonen
Sampo -lehti. Mielipide. 31.3.2022
No comments:
Post a Comment