Maakaasu ja biokaasu ovat energiataloutemme yksinkertainen parivaljakko. Molemmilla kaasuilla voi lämmittää taloja, tuottaa voimaa teollisuudelle ja käyttää autoja.
Kaasut ovat puhtaimmillaan kemian yksinkertaisinta hiilivetyä, metaania. Molekyylissä on yksi atomi hiiltä ja neljä atomia vetyä. Maakaasun ilmastomaine perustuu vetyyn. Vety palaa haitattomaksi vedeksi.
Maakaasun hiili palaa ilmastoa lämmittäväksi hiilidioksidiksi. Vedyn ansiosta maakaasun hiilidioksidin päästöt ovat silti vain 58 prosenttia kivihiilen päästöistä.
Päästöjen puolitus tarkoittaa kuitenkin, että maakaasu voi olla vain välivaihe. Hiilidioksidin päästöjen nollatasolle pääsee kun maakaasun korvaa biokaasulla.
Maakaasu oli merkittävä 1970-luvulla Suomen ja Neuvostoliiton välisessä tavaranvaihtosopimuksessa. Maakaasua varten rakennettiin Etelä-Suomen putkisto. Se kytkettiin Imatralta yhteyteen itänaapurin kaasukentille.
Biokaasu oli mukana Joensuun yliopistotutkimuksissa jo 1990-luvun alussa. Suurin mahdollisuus nähtiin energiaviljelyssä.
Yliopiston koetilalla kaasutettiin pellolla viljeltyjä biomassoja (puna-apilaa ja energiapajua), metsäperäisiä biomassoja (sahanpurua ja leppähaketta) sekä karjan jätteitä. Biokaasua syntyi vaihtelevassa määrin kaikista kasvi- ja eläinperäisistä raaka-aineista. Viljellyistä biomassoista parhaiten kaasuuntui puna-apila.
Biokaasulle luotiin tulevaisuuden näkymä. Putkiverkkomme ei tulisi jäädä joutilaaksi sittenkään, kun itäinen maakaasu ehtyy. Sitä voi jatkaa kotimaisella, uusiutuvalla biokaasulla.
Maantieteellisesti kaasuverkkoa ehdotettiin laajennettavaksi. Putkiverkon olisi voinut ulottaa asutuskeskuksesta toiseen, Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen, Kemi-Tornion kautta aina Ruotsiin asti. Tulevaisuudessa putkissa virtaisi vain energiaviljelystä ja maatilojen biokaasureista peräisin olevaa kaasua.
Biokaasu ei kuitenkaan kehittynyt 1990-luvun ajattelun suuntaan. Kaasuverkon laajentaminen pysähtyi Tampereen tasolle. Biokaasulla käyviä kokeiluautoja on kyllä liikenteessä, mutta ne löytävät maassamme tankkauspisteitä vain yhtä harvakseltaan kuin sähköautot löytävät latauspisteitä.
Onko biokaasua hyljeksitty? Biokaasu taidetaan mieltää vain omanhajuiseksi jätteen kummajaiseksi, mitä syntyy suurten sikatilojen kyljessä tai jäteveden puhdistamoiden vieressä.
Biokaasu olisi syytä palauttaa 1990-luvun alun ajattelun tapaan energiaviljelyn ja uuden sukupolven maatalouden lopputuotteeksi. Ilmastokamppailussa sitä olisi tuettava koko maan putkiverkolla. Energiaviljelyyn tulisi saada riittävä EU:n ilmastotuki.
Maatilamme Pohjois-Suomea myöten tarttuisivat kaasun raaka-aineena tarvittavan biomassan tuotantoon heti, kun biokaasuun kytkeytyisi myös rahan haju.
Veli Pohjonen
Lounais-Lappi. Mielipide. 1.9.2021
No comments:
Post a Comment