Taloustaantuman jälkeinen kansantaloutemme tykästyi, kun metsäteollisuuden päätuote sellu alkoi tahkota tulosta. Tähän tykästyivät myös puutaan kasvattavat metsätilalliset.
Selluloosaan pohjaa pakkauskartonki. Verkkokaupasta ostamme tavaraa etänä. Tavaraa postitetaan eri puolilta maailmaa pakattuna kartonkiin.
Jo nykyiset ja etenkin suunniteltavat uudet biotuotetehtaat tarvitsevat raaka-ainetta enemmän kuin olemme aikaisemmin laskeneet. Markkinoiden nykytilanteessa selluteollisuus tarvitsee lisää kuidun raaka-ainetta.
Samalla kun sellun ja kartongin kysyntä nousevat, nousee myös huoli luonnonmetsiemme riittävyydestä.
Voisimmeko tuottaa pohjoiselle selluteollisuudelle vahvaa kuitua muustakin kuin männystä ja kuusesta?
Kuitu on kartonkivaiheessa mitaltaan milliluokkaa. Ei kuidun tarvitse välttämättä olla peräisin kymmenmetrisestä harvennuspuusta.
Kuitua saa myös sopivista peltokasveista. Pohjoisessa vyöhykkeessämme mahdollisia viljeltäviä on tänään ainakin kaksi: ruokohelpi ja kuituhamppu.
Ensimmäiset ruokohelvet viljeltiin Suomen pelloille keväällä 1990. Ruokohelven kuidutukseen tehtiin hetimiten tehdassuunnitelma, nimeltään Peltosellu Oy. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapajärvi ja Oulu.
Peltosellu tyssäsi 2000-luvun vaihteessa. Rahoittajat eivät vielä halunneet uudentyyppistä heinäsellua metsäsellun kylkiäiseksi.
2020-luvun peltosellun lupaava ehdokas on kuituhamppu. Sen viljely on hallittu jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja. Suomessa kuituhamppua voi kasvattaa napapiiriä myöten. Viljelyssä on maatalouden mahdollisuus leipäviljan tuleentumisrajan pohjoispuolelle.
Sana hamppu voi jo sinällään huolestuttaa. Nykyiset EU:n sertifioimat hampun lajikkeet on kuitenkin täsmäjalostettu kemialliselta koostumukseltaan niin, että huumevaikutuksista ei tarvitse olla huolissaan.
Hampun kuitu on lujaa. Vaikuttava meriitti löytyy purjelaivojen rahtiajalta. Vientitavaramme kulki suurilla kaksi- tai kolmimastoisilla Pohjanlahden purjelaivoilla. Kestävin purjekangas valmistettiin hampun kuidusta.
Maassamme kasvaa luvallista, täsmäjalostettua hamppua vajaat 2000 hehtaaria tänä kesänä. Siitä öljyhamppua on noin 1500 ja kuituhamppua noin 400 hehtaaria.
Terveellisten hampputuotteiden kysyntä ja samalla hampun viljely ovat nopeassa kasvussa. Siemeniä ja niistä saatavaa öljyä käytetään terveysvaikutusten vuoksi yhä enemmän.
Kukintojensa ja siementensä alapuolelle hamppu kasvattaa parimetrisen kuituvarren. Vahva kuituvarsi pohjaa vahvaan juuristoon, maaperän kohenevaan hiilen nieluun. Tätä seuraa hiiliviljelyn tutkimus.
Kuituhampusta saatavan peltosellun tarve kasvaa, kun biotalous kehittyy uuteen suuntaansa. Uusien biotuotetehtaiden ei tarvitse jäädä raaka-aineen pulaan. Lisää kuidun raaka-ainetta löytyy. Kuituhamppu raaka-aineena on pohjoisen vyöhykkeen mahdollisuus.
Veli Pohjonen
Iisalmen Sanomat. Mielipide. 10.8.2021
No comments:
Post a Comment