Vielä 2010-luvulla energiapuun kauppa ei ollut metsätilallisille kannattavaa. Maailmanmarkkinoiden halpa kivihiili varmisti, että emme luopuneetkaan siitä. Emme vaihtaneet sitä hivenen kalliimpaan metsähakkeeseen.
Energiapuun kauppa seuraa talouslaskennan varjohintaa. Se kertoo ylimmän kuutiohinnan, minkä voimala voi markkinatalouden lakien mukaan maksaa tienvarteen pinotusta pienpuusta.
Siitä saatavan energian on oltava hinnaltaan alle kivihiilen energian.
Varjohinta on kahden osan summa. Perusosa tulee kivihiilen satamahinnasta maailmalla. Lisäosa tulee hiilidioksidin päästömaksusta.
ALIMMILLAAN energiapuun varjohinta oli vuoden 2016 helmikuussa, eli 17 euroa kiintokuutiolta. Siitä kivihiilen osuus oli 13 ja päästömaksun 4 euroa. Ensiharvennusmännyn hankintahinta oli tuolloin selvästi korkeampi, 28 euroa kiintokuutiolta.
Tilanne muuttui 2010-luvun lopussa. Varjohinta alkoi nousta. Heinäkuussa 2021 se oli jo tasolla 66 euroa kiintokuutiolta. Siitä kivihiilen osuus on 31 ja päästömaksun 35 euroa.
Hintakehitys ennustaa, että suomalaiselle hakkeelle orastaa viennin markkina .
PIENMETSÄTILALLINEN voi peilata energiapuun varjohintaa merkittävimmän vaihtoehdon eli männyn ensiharvennuspuun tienvarsihintaan (kuitupuun hankintahintaan).
Männyn ensiharvennuspuun hankintahinta oli puolestaan 32 euroa. llmastoystävällisen voimalan kannattaa nyt ostaa halvempaa hakepuuta kalliimman kivihiilen sijaan.
Energiapuun varjohinta seurasi Pariisin 2015 ilmastokokouksen jälkeistä ajattelua. Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä haluttiin lopultakin eroon.
NÄKYVIMMIN nousun puolesta on puhunut ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti 2017 järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloisestaan kolminkertaiseksi.
Päästömaksu seurasi Macronin polkua. Heinäkuussa 2021 hiilidioksidin tonnihinta oli 51 euroa. Se on noussut jo seitsenkertaiseksi, Macronin tavoitteen ylittäen.
PITKÄÄN KIVIHIILELLÄ pyörineet voimalat ovat nyt korvaamassa kivihiiltä halvemmalla metsähakkeella. Hakepuulle sekä puupelletille on käyttöä kaikissa niissä Euroopan maissa, missä asuntoja on lämmitettävä ainakin osa vuotta.
Joko metsäenergian markkinoillemme on koittamassa uusi aika? Ainakin hakepuun kansainvälinen kauppa on kiihtynyt. Rannikkoseudun voimaloihimme tuodaan jo ennätysmäärä ulkomaista energiahaketta.
HINTAKEHITYS ennustaa myös, että suomalaiselle hakkeelle orastaa viennin markkina Keski-Euroopan kivihiilivoimaloiden maihin.
Jos haketta kannattaa meille tuoda, kannattaa sitä meiltä myös viedä. Kannattaahan suomalaista koivuklapiakin viedä aina Japaniin asti.
Metsätilalliset seuraavat energiapuun hinnan kehitystä. Jostain syystä kotimaista nousua ei kuitenkaan ole tapahtunut, kiihtyneestä ilmastokamppailusta huolimatta.
Energiapuu odottaa edelleen talouslaskennan mukaista kysynnän aikaa.
Veli Pohjonen
Etelä-Suomen Sanomat. Lukijalta. 1.8.2021.
No comments:
Post a Comment