Mistä ruokohelven viljelyssä on kysymys?

Lapin maatalouskoeaseman johtaja, tohtori Aimo Isotalo oli ensimmäisiä, joka kiinnostui ruokohelven viljelystä. Hän keräsi 1960-luvulla ruokohelven siemeniä Tornionjoelta, kylvi ne Apukkaan ja kasvatti ruokohelpeä rehuksi. Rotevan, pitkäkortisen heinän rehuarvo oli kuitenkin heikko, eikä siitä ollut käytännön viljelyyn.

Itä- ja Pohjois-Suomessa

1990-luvulla ruokohelvestä oli määrä tehdä sellua ja paperia. Heinäsellulle oli maailmalla kysyntää. Suomessakin käytettiin Välimeren maista tuotua esparto-heinää lujittamaan seteli- ja raamattupaperia. Ruokohelpi kasvaa lujaa heinäkuitua, ja siitä ajateltiin esparton korvaajaa. Ruokohelven kuidutukseen syntyi tehdassuunnitelma, "Peltosellu". Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Oulu ja Haapajärvi. Kuituhanke tyssäsi sellumarkkinoiden epävarmuuteen. Seuraavaksi ruokohelvestä haluttiin bioenergiaa.

Peltobiomassaksi nimetyn ruokohelven energiaviljely yleistyi 2000-luvulla. Viime kesänä (2006) pinta-alaa oli 14 000 hehtaaria. Ruokohelpeä viljellään eniten Itä- ja Pohjois-Suomessa, ja kasviin on panostanut etenkin turveyhtiö Vapo. Toisaalta vanhat maito- ja pienviljelytilat ovat löytäneet ruokohelvestä uuden tulonlähteen. Ruokohelpi viihtyy suhteellisesti paremmin suopelloilla kuin kivennäispelloilla. Suopeltoja Suomessa riittää, ja niitä on tulossa lisää turvesuon pohjilta.

Ruokohelvellä on napanuora turpeeseen kolmea kautta. Bioenergian ominaisuuksiltaan ruokohelpi poikkeaa esimerkiksi metsähakkeesta alkuaine piin suhteen. Korkea piipitoisuus antaa helven korrelle tarvittavan tukevuuden.

Poltossa pii on haitaksi. Tavallisessa hakekattilassa helvestä palanut piituhka sulaa ja paataa arinoita. Ongelma ratkesi, kun keksittiin silputa ruokohelpi poltettavaksi turpeen seassa. Kun seospolttoaine syötetään suurten lämpövoimaloiden tarkoin säädeltävään polttoon, tuhkan sulamisen voi estää.

Helppo ja kätevä korjattava

Toinen yhteys tulee viljelymaasta. Ruokohelpi on osoittautunut verraten helpoksi viljelykasviksi juuri turvetuotannon jättämillä suopohjilla. Kolmas yhteys liittyy korjuuseen. Helpi on kätevä korjata turvetuotannon konein, sadon voi sekoittaa turveaumaan, ja turve-energiaa voi näin jatkaa puhtaammalla polttoaineella.

Ruokohelven viljely on 2000-luvulla osa Euroopan unionin yhteistä maatalous- ja energiapolitiikkaa. EU haluaa pitää koko unionin alueen viljeltynä. Ydinalueilla Etelä- ja Keski-Euroopassa niin kuin Etelä-Suomessakin tavoite tarkoittaa viljaa. Ruokohelven luontevin mahdollisuus on viljanviljelyn äärialueilla ja viljan tuleentumisrajan takana.

Ruokohelvessä on siten Pohjois-Suomen pelloille pitkästä aikaa uusi tuotannon mahdollisuus. Viljasta poiketen ruokohelven viljely onnistuu koko maassa. Ruokohelven viljelyä tulisikin edistää juuri sen pohjoisen ulottuvuuden takia. Sillä on tulevaisuuden osansa myös Itä-Lapissa.

VELI POHJONEN

Koillis-Lappi (Koti-Lappi). Asialista-kolumni. 19.4.2007