Hoidettu metsä nielee hiiltä

Kun hiilidioksidia tupruttaa taivaalle kivihiilivoimala, se on hiilidioksidin lähde. Päästöjen virta mitataan tonneina hiilidioksidia vuodessa. Voimala maksaa siitä. Maksatus perustuu päästökirjanpitoon.

Tähänastinen (2012) ilmastopolitiikka on yrittänyt rajoittaa päästöjä. Tulokset ovat kehnot, sillä ilmakehän hiilidioksidia ei ole saatu kuriin. Vuodesta 1958 lähtien tehdyissä tarkoissa mittauksissa nousua on 24 prosenttia. Nousu on hivenen kiihtyvää.

Kun ilmakehän hiilidioksidia sitoo metsäpalsta, se on hiilidioksidin nielu. Kasvavat puut saavat aikaan hiilidioksidin nieluvirran. Kyseessä on päästöjen vastavirta. Se käy taivaalta alaspäin.

Puihin tulevan hiilidioksidin nieluvirran mittaaminen on vaikeaa. Se on onnistunut vain tiedeasemilla, kuten Helsingin yliopiston Hyytiälässä Hämeessä tai Värriössä Lapissa.

Nieluvirran voi mitata myös epäsuorasti, erotusmenetelmällä. Lasketaan puusto vuonna yksi ja määritetään alkuainehiilen määrä. Toistetaan laskenta vuonna kaksi. Kun tulokset vähennetään toisistaan, saadaan nieluvirta. Se todetaan tonneina hiiltä vuotta ja hehtaaria kohti.

Kiinnostavin laskelman jakso alkaa vuonna 1990, koska se on Kioton ilmastosopimuksen paaluvuosi. Päästöjen kehitystä ja ylipäänsä ilmaston muutosta verrataan juuri paaluvuoteen.

Hiilen arvo löytyy EU-pörssissä päivittäin noteerattavasta (www.pointcarbon.com) hiilidioksidin hinnasta. Vuoden 2012 alussa se oli vajaat seitsemän euroa hiilidioksiditonnilta. Alkuainehiileksi muunnettuna hinta oli 25 euroa hiilitonnilta.

Metsäntutkimuslaitoksen tilastoista laskien metsiemme puuvarasto oli vuonna 1990 yhteensä 1872 miljoonaa kuutiota. Vuoden lopussa 2011 puuston määrä oli noussut 2317 miljoonaa kuutioon. Kioton jaksolla lisäystä tuli 444 miljoonaa kuutiota.

Kun otetaan mukaan runkojen lisäksi myös latvukset, oksat, kannot ja juuret, metsiemme koko biomassa lisääntyi 367 miljoonalla kuiva-ainetonnilla. Siitä laskien hiilen nieluvirta metsiimme oli 21 vuoden aikana yhteensä 184 miljoonaa tonnia.

Keskimääräinen metsähehtaarimme on siepannut ilmakehästä 383 kiloa alkuainehiiltä vuodessa. Vuoden alun päästökaupan hinnoilla hiilen nieluvirta metsähehtaarille olisi tehnyt 9,6 euroa vuodessa.

Keskiarvon metsätilalle, jonka koko on 31 hehtaaria, olisi siten kuulunut maksaa Kioton paaluvuodesta lähtien nielukorvausta 296 euroa vuodessa.

Jos nielut olisi hyväksytty jo Kiotossa ilmastopolitiikkaan, metsätilat olisivat päässeet mukaan rahanarvoiseen hiilikauppaan. Näin ei kuitenkaan tapahtunut.

Uusi yritys oli viime vuoden joulukuussa Durbanin ilmastokokouksessa Etelä-Afrikassa. Suomen neuvottelijat yrittivät osoittaa, että hoidetut metsämme nielevät hiiltä vuodesta toiseen. Metsien nieluvirtaa ei hyväksytty vieläkään päästökauppaan tai muuhun ilmastokamppailuun.

Sen sijaan metsätaloutemme näyttää joutuvan epäonnistuneen ilmastopolitiikan maksumieheksi.

Veli Pohjonen

Kouvolan Sanomat. Näkökulma. 2.2.2012.