Energiaviljelyn ajatus on peräisin 1970-luvulta

Energiakasvien peltoviljely tuli ensimmäisen kerran esille 1976, kun Helsingin yliopiston tilanhoitaja Matti Kares ehdotti maatalouden vuotuisilla neuvottelupäivillä, että alkaisimme viljellä nopeakasvuisia lehtipuita energiaksi. Satokierto olisi alle 10 vuotta, ja sato puitaisiin pellolta heti hakkeeksi.

Kareksen ehdotus oli taustalla, kun maatalousministeri Johannes Virolainen päätti 1978 rahoittaa maamme ensimmäisen bioenergian hankkeen. Sen vetäjäksi tuli suo-ojituksen nestori, professori Olavi Huikari Metsäntutkimuslaitoksesta. Kannukseen perustettiin energiametsäkoeasema.

Ensimmäinen koekenttä oli Haapaveden Piipsannevalla, turpeennostosta vapautuneella suolla. Jo silloin Huikari näki, mikä peltovara turvesuon pohjissa on.

Ensimmäinen bioenergian aalto ei kuitenkaan kantanut kauaa. Kun Huikari jäi eläkkeelle 1983, kokeet uuvahtivat.

Energiaviljelyn uusi kausi alkoi vuosituhannen vaihteessa. Viljelyskasviksi valittiin roteva heinä, ruokohelpi. Se kasvoi erityisesti suopelloilla ja turvesuon pohjilla.

Pinta-ala nousi nopeasti. Vuonna 2007 helpeä kasvoi jo 19'000 hehtaaria. Sen jälkeen viljely kääntyi laskuun. Kesällä 2011 alaa oli 15'500 hehtaaria. Nyt ruokohelven aika näyttää olevan ohi. Pääkasvattaja Vapo myy tänä syksynä (2011) lähes tuhat hehtaaria ruokohelpipeltojaan.

Voimalat eivät halua hankalasti poltettavaa helpisilppua. Myös ruokohelven kevätkorjuu lumien lähdettyä, mutta ennen kuin maa sulaa, on ollut maatiloille turhan kiireinen.

Tutkijoita ihmetytti koko ruokohelven kauden, mikä on tuotteen kysyntä tai markkinahinta. Teknisesti ja polttoaineena ruokohelpi on viljeltyä olkea. Viljan oljella ei ole ollut Suomessa markkinahintaa 50 vuoteen.

Energiapaju palasi viljelyyn 2006 Alavieskassa. Paikallinen turveyrittäjä hankki suopohjilleen uuden sukupolven pajulajikkeet Ruotsista.

Energiapajun etu ruokohelpeen verrattuna oli sen tuottama hake. Pajuhake on voimaloille samaa raaka-ainetta kuin ensiharvennusten, hakkuutähteiden ja kantojen metsäenegia. Hakkeelle syntyi 2000-luvun alussa pysyvä kysyntä. Vuodesta 2007 sillä on ollut netissä julkaistu markkinahinta.

Pajun korjuuaika on ruokohelpeen verrattuna maatiloille luontevampi. Energiapaju puidaan hakkeeksi talvikautena, silti niin että lumen syvyys on alle 30 senttiä.

Talouden muutoksissa vie yleensä yhden sukupolven, kolmisenkymmentä vuotta, ennenkuin uusi asia kokeillaan ajatuksesta käytäntöön. Niin oli odotettavissa energiaviljelyssäkin. Nyt 1970-luvun varhaisille kokemuksille on taas käyttöä.

Veli Pohjonen

Pohjalainen. Yleisöltä. 12.12.2011.