Vaatteen tielle

Kemijärven massaliike toi Stora Enson vuoden 2008 yhtiökokoukseeen yllättävän ehdotuksen, liukosellun.

Massaliike oli hankkinut jäsenilleen riittävästi osakkeita, niin että he pääsivät mukaan kokoukseen. Liike vaati äänestettäväksi, että Kemijärven sellutehdasta ei lakkauteta. Tehtaan tulisi vaihtaa heikkenevä paperisellu lupaavampaan liukoselluun.

Ehdotus kaatui. Samalla päättyi meille Taivaan Tulista tutun pohjoisen sellutehtaan tarina.

Kemijärven sulkeminen käynnisti metsäteollisuutemme muutoksen. Muitakin paperiin pohjaavia tehtaita alettiin sulkea. Mutta taustalla massaliikkeen ehdotusta tutkailtiin tarkemmin, ja vuonna 2012 Stora Enso aloitti liukosellun tuotannon Enocellin tehtaallaan Uimaharjussa.

Stora Enso ei ollut linjanvedossaan yksin. Liukosellun tuotanto on kasvussa tärkeissä kuitupuuta tuottavissa maissa, kuten Ruotsissa, Pohjois-Amerikassa, Brasiliassa ja Etelä-Afrikassa. Kaikille liukosellun tuottajille Kiina on tärkeä vientikohde.

Liukosellu on tekstiilin esiaste

Liukosellu on meille vielä sanana outo. Puusta valmistettu tuote koskettaa silti kaikkia hyvin lähellä. Tarkistapa T-paitasi tai muun ihokkaasi helmasta pistävä lipuke. Lukeeko siinä viskoosi?

Viskoosi eli rayon on puuperäistä vaatekuitua. Liukosellu on sen esiaste.

Viskoosi syntyy tekstiilitehtaassa, kun sen ostamaa liukosellua käsitellään. Ratkaisevassa vaiheessa siirappimainen liuos puristetaan kymmeniä tuhansia reikiä sisältävän suuttimen läpi. Muodostuu ohuita lankoja, jotka jähmettyvät laimeaan rikkihappoon. Lopuksi langat eli viskoosikuidut pestään puhtaaksi haposta, valkaistaan ja kuivataan. Langat kudotaan vaatteeksi.

Viskoosin keksi 1884 ranskalainen kemisti, rayonin isäksi kutsuttu Hilaire de Chardonnet. Jo toistasataa vuotta viskoosi on kilpaillut maailmanmarkkinoilla, aluksi peltojen puuvillan ja myöhemmin myös fossiiliöljystä tehdyn nailonin kanssa.

Viskoositehtaita on noussut ja kaatunut maailmalla markkinoiden kilpailun mukaan. Tämä kuuluu keksintöjen alkuvaiheeseen. Suomessa tämän sai viimeksi kokea Valkeakoskella toiminut viskoosin tuottaja Avilon. Euroopan energiahintojen myllerryksessä se joutui jättämään konkurssihakemuksen maaliskuussa 2013.

Puuvillalla yhä enemmän ongelmia

Halvempi puuvilla on toistaiseksi jarruttanut viskoosia. Mutta 2000-luvulla puuvillan, samoin kuin peltojen bioetanolin, yllä on syvenevä ruokakriisin varjo. Maapallon jokaista kuutta vehnähehtaaria kohti kasvaa yksi puuvillan hehtaari. Sen haluttaisiin jatkossa kasvavan mieluummin ruokaa.

Puuvillalla on myös ympäristöongelmia. Yli puolet maailman puuvillapelloista keinokastellaan. Vesistöjä kuivuu ja maaperä suolaantuu. Tunnetuin esimerkki on kymmenesosaansa kuivunut, maailman suurimmaksi ympäristötuhoksi mainittu Aralin meri lähipeltoineen Kazakstanissa.

Puuvillan päästöt ovat kasvussa. Puuvillapeltoja lannoitetaan keskimäärin enemmän kuin muussa viljelyssä. Maailman hyönteismyrkyistä puuvillapelloille levitetään 25 prosenttia, kun peltopinta-alasta puuvillalla on vain kolme prosenttia.

Ennen siemenhöytyvien koneellista puimista puuvillan lehtien on kuivuttava tyystin tai pudottava. Ellei se tapahdu itsestään kuivan kauden koittaessa tai kasvukauden kylmettyä, lehdet varistetaan myrkyttämällä joko traktorista tai matalalla lentävästä lentokoneesta. USA:ssa varistuskemikaalina on käytetty muun muassa arseenihappoa.

Ruoan tarve yhtäältä ja ympäristöpäästöt toisaalta ajavat maailmantaloutta tilanteeseen, missä puuperäinen viskoosi voi murtaa puuvillan vallan.

Vaatteen kysynnällä varma kasvu

Paperin kysyntä maailmalla vähenee sitä mukaa, kun kannettavat tietokoneet ja älykännykät yleistyvät. Vaatteen kysynnällä on sen sijaan varma kasvu. Vaate on ruoan jälkeen ihmisen perustarpeiden kakkonen. Kysyntä kasvaa maapallon väkiluvun myötä, ja sitä vielä nopeammin. Afrikassakin kaikki pukeutuvat vähintään yhteen vaatekertaan. Elintason noustessa vaatekertoja ostetaan heti lisää.

Etelän peltojen puuvillan korvaaminen kuitupuulla sopii Suomelle. Metsätaloutemme on valmis vaatteen tielle.

De Chardonnetin keksimä viskoosi saattaa silti jäädä vaatekehityksen välivaiheeksi. VTT:ltä arvioidaan, että tulevaisuudessa tekstiilituotteita voidaan valmistaa myös 3d-tulostimilla. Valmistus yksinkertaistuisi huomattavasti nykyisestä, mikä alentaisi syntyvän tekstiilin hintaa.

Myös tekstiilitulostimet tulevat tarvitsemaan tasalaatuista kuidun raaka-ainetta, ja paljon. Suomen sopii toivoa, että parhaaksi raaka-aineeksi seuloutuu tässäkin tapauksessa pohjoisen puhdas puu.

VELI POHJONEN

Käsikirjoitus 9.10.2013. Julkaistu: Kolumni. Aarre-lehti. 1/14:33.