Seuraavan eduskunnan kansanedustajat
joutuvat taas tuskallisen ympäristövalinnan eteen. Mihin heidän tulisi ajaa
energiaamme: ydinvoimaan, fossiilivoimaan vai puuvoimaan?
Niistä kaikista tulee ympäristöhaittoja.
Haittojen kestosta ja voimasta saavat selvyyden vasta tulevien aikojen
historian kirjoittajat.
Aikajanalla haitat ovat kolmea mittaa:
ikuisia jätteitä, sukupolvisia saasteita ja lyhytaikaisia päästöjä.
Ydinvoimaa rasittaa säteilyjäte, joka on
muurattava peruskallioon 200 000 vuodeksi. Sen lopullista hintaa ei tiedä
kukaan.
Toisen aikajanan ongelma on sukupolvinen
jäte, hiilidioksidi. Tiede on jo selvittänyt, että sen poisto onnistuu alle
sadassa vuodessa, kunhan maailman kaikki maat siihen sitoutuvat.
Lyhytaikaisia päästöjä ovat puun poltosta
savuun leijuvat tuhkan pienhiukkaset ja kivihiilen rikki. Ne ovat
insinööritietein ratkaistavia ongelmia, niiden poisto hallitaan, kulut
tiedetään ja ne sisältyvät sähkön nykyhintaan.
Tulevat historioitsijat punnitsevat,
valittiinko energialähteistä hyvät, pahat vai rumat. Jo sadan vuoden päästä he
voivat nimetä fossiilivoiman rumaksi, kun sen annettiin lämmittää ilmakehä. Jo
tuhannen vuoden päästä he voivat nimetä ydinvoiman pahaksi, kun säteilevän
rapistuvia ydinluolastoja joutui muuraamaan umpeen yhä useammin ja yhä
työläämmin.
Ajattoman hyväksi energialähteeksi he voivat
nimetä puuvoiman. Se oli vuosituhannesta toiseen aidosti uusiutuvaa, puiden
itseensä turvallisesti varastoimaa energiaa.
Historiaa ennalta lukevien uusien
kansanedustajien tulisi ajaa energiavalinta uusiin puihin.
Veli
Pohjonen
Savon
Sanomat. Mielipide. 3.3.2015
No comments:
Post a Comment