YK:n ilmastokokouksissa ja maapallon hiilitutkimuksissa on käynyt vuosi vuodelta selvemmäksi, että ilmastokamppailussa ei riitä pelkästään päästöjen vähentäminen.
Kasvihuoneilmiön torjunta tarvitsee uusia innovaatioita. Sellaista odotetaan yhtäältä ilmastometsityksestä ja toisaalta maailmanlaajuisesta maaperän hoidosta.
Ihmiskunnan pellot ovat menettäneet humusta ja sen mukana hiiltä ilmakehään jo satojen vuosien ajan. Uuden tyyppisten mittausten kuvissa tämä on nähtävissä erityisesti Afrikan köyhissä maissa. (kuva)
Peltojen hiilivaraston lisäämiseksi tehokkain ratkaisu on biohiili. Se on maaperään kynnettävää maanparannuksen jauhetta, joka on valmistettu niin että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi.
Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin. Biohiili tekee maaperään pysyvän hiilen nieluvaraston.
Uuden kauden biohiilen mahdollisuudet oivallettiin pari vuosikymmentä sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden ikivanhojen Terra preta -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden. Ne ovat peräisin paikallisilta intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä biohiiltä peltojensa maanparannusaineeksi jo 450 vuotta ennen Kristuksen syntymää.
Intiaanien hiili on säilynyt Amazonin peltomaassa hajoamatta parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä nytkin kun teemme samoin, tutkijat päättelivät.
Nykyajan biohiili valmistetaan puun hakkeesta. Luontevimmin hiilto tapahtuu uuden tekniikan biojalostamoissa. Niihin sisään tulevasta massasta voi noin puolet muuntaa biohiileksi.
Jauhettuna biohiilen voi kyntää peltoon maanparannuskalkin tavoin. Hiili parantaa maassa veden ja ravinteiden pidättymistä. Menetelmän suurimmat mahdollisuudet ovat kehitysmaissa, missä eroosion ja kuivuuden riivaamia peltoja riittää.
Biohiiltä yksinkertaisempi vaihtoehto on peltometsäviljelyyn kehitetty katemenetelmä. Peltometsien puiden harvennusrangat ja pystykarsimalla poistetut oksat haketetaan katteeksi sopiville viljelyskasveille.
Kateviljelyssä hake maatuu vuosien saatossa humukseksi ja päästää osan hiilidioksidina taivaalle. Katetta voi kuitenkin lisätä määrävuosittain niin, että maaperän hiilivarasto ei vähene. Kateviljelyn etuna on nopeus ja tekninen helppous hiilen sidonnassa.
Sekä biohiili että kateviljely sopivat parhaiten tropiikin lämpimiin maihin, etenkin Afrikan köyhiin maihin. Maailmanlaajuista kehitysavun rahaa voisi siirtää yhä enemmän ilmastokamppailuun, maaperän parantamiseksi Afrikan maataloudessa.
Kehitysapu palaisi juurilleen, maanläheiseksi. Ruokakasvien sadot nousisivat, nälänhädän uhka poistuisi ja köyhyys vähenisi.
Samalla globaali ilmastokamppailu ottaisi aivan uuden askeleen. Ilmakehään karannutta hiiltä alettaisiin palauttaa takaisin hiilen kehtoon, maaperään.
VELI POHJONEN
No comments:
Post a Comment