Kohu talousmetsien puuston riittävyydestä alkoi jo 2010-luvulla ilmastokiistelyn myötä. Kohu kiihtyi, kun raakapuun tuonti Venäjältä pysähtyi 2022. Ennen Ukrainan sotaa metsäteollisuutemme raakapuusta 13 prosenttia oli peräisin Venäjältä.
Puun riittävyys tarvitsee varautumista monipuolisempaan metsätalouteen. Tarvitsemme havumetsätalouden lisäksi myös lehtimetsätaloutta, erityisesti nopeakasvuisia, vesovia lehtipuita.
Vastaavia puuhuolia on ollut ennenkin. Niihin on vastattu tutkimuksella. Näyttävä esimerkki oli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston (Sitran) vesametsiä tutkiva 1970-luvun hanke ”Suomen nopeakasvuisimmat metsät”.
Sitran visioista näki pisimmälle Helsingin yliopiston agronomi Matti Kares. Hän esitti 1976 maatalouden vuotuisilla neuvottelupäivillä, että viljelisimme pelloilla nopeakasvuisia lehtipuita. Puumassaa teollisuus saisi jo 2–5 vuoden kierrolla.
Ajatus eteni MTK:n pöytiin. Puheenjohtaja Veikko Ihamuotila, itsekin maineikas metsätilallinen, kannusti 1977 tuottajia viljelemään sopivilla pelloillaan lyhytkiertopuita.
Viljelymaata lehtipuille oli tarjolla, kun maataloutemme oli ennen EU-aikaa sitkeässä ylituotannossa. Suomen Maataloustieteellinen Seura puhui 1992 miljoonan peltohehtaarin ongelmasta.
Vesametsätalous ei kuitenkaan sopinut EU:lle. Liittymisemme unioniin 1995 kyllä poisti perinteisten maatalouskasvien ylituotannon. Liikapeltojen uskottiin palaavan viljalle.
Neljännesvuosisadan EU-kautemme näyttää nyt, että liikapellot muuttuivatkin ympäristötuetuiksi luonnonhoidon pelloiksi. Niitä oli vuonna 2022 yhteensä 122 000 hehtaaria. Se on 5,4 prosenttia koko peltoalastamme. Näille pelloille on nyt uusi tarve.
Suomen metsien keskikasvu on Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimman tiedon mukaan 4,5 kiintokuutiota vuodessa hehtaarilta. Vesametsien käytännön viljelmillä pääsee helposti 3-4 kertaa yli tämän, yli 15 tai jopa 20 kiintokuution.
Kenttäkokeissa mitattu vesametsätalouden kasvun ennätys on 85,8 kuutiometriä hehtaaria kohti vuodessa, koripajulla vuodelta 1989. Suomen puiden vuotuisen pituuskasvun ennätys on mitattu vastaavasti siperianpajulla: 4,7 metriä kesässä, vuonna 2013.
Vesametsätaloudella on myös erikoinen ilmastoetu. Kun tiheässä kasvava lehtipuun vesakko avohakataan muutaman vuoden välein, automaattisesti uudistuvalla vesametsällä on jo juuristo valmiina. Se on valmis hiilipankki ilmastokamppailuun.
Ilmastokriisi ja Ukrainan sota loivat jo puoli vuosisataa tunnetulle vesametsätaloudelle uuden näkymän. Voimme nopeasti viljellä ja kasvattaa puubiomassaa metsättömillä luonnonhoidon pelloilla.
Kehittämällä vesametsätalous seuraavaksi käytännön toimeksi saamme nopeasti lisää raaka-ainetta sellu- ja kartonkiteollisuudelle. Ratkaisu talousmetsien puun riittävyyden kiistaan on siis jo olemassa.
Veli Pohjonen
Itä-Häme. Mielipide. 17.6.2023 2:00
No comments:
Post a Comment