Maakaasu ja biokaasu ovat fossiilisen ja uusiutuvan energian yksinkertaisin parivaljakko. Vaihtoperiaatteella molemmilla kaasuilla voi heti lämmittää taloja, tuottaa voimaa teollisuudelle ja käyttää autoja.
Kaasut ovat puhtaimmillaan kemian yksinkertaisinta hiilivetyä, metaania. Molekyylissä on yksi atomi hiiltä ja neljä atomia vetyä.
Kivihiileen verrattuna maakaasun ilmastomaine perustuu vetyyn. Vety palaa haitattomaksi vedeksi. Hiili palaa ilmaston muutokselle haitalliseksi hiilidioksidiksi. Vedyn ansiosta maakaasun hiilidioksidin päästöt ovat vain 58 prosenttia kivihiilen päästöistä.
Päästöjen puolitus kertoo, että hiilidioksidille maakaasu on vain välivaihe. Nollatasolle pääsemme vasta, kun korvaamme maakaasun biokaasulla.
Biokaasu oli mukana Joensuun yliopistotutkimuksissa 1990-luvun alussa. Suurin mahdollisuus nähtiin energiaviljelyssä.
Yliopiston koetilalla kaasutettiin pellolla viljeltyjä biomassoja, metsäperäisiä biomassoja sekä karjan jätteitä. Biokaasua syntyi vaihtelevassa määrin kaikista kasvi- ja eläinperäisistä raaka-aineista. Viljellyistä biomassoista parhaiten kaasuuntuivat monivuotiset nurmet.
Biokaasu loi tulevaisuuden näkymän. Putkiverkkomme ei jäisi joutilaaksi sittenkään, kun itänaapurin maakaasu ehtyy. Sitä voi jatkaa kotimaisella, uusiutuvalla biokaasulla.
Maantieteellisesti kaasuverkkoamme ehdotettiin laajennettavaksi Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen, Torniosta Ruotsiinkin. Tulevaisuudessa putkissa olisi virrannut vain uusiutuvaa biokaasua.
Biokaasu ei kuitenkaan kehittynyt 1990-luvun ajattelun suuntaan. Biokaasulla käyviä kokeiluautoja tuli kyllä liikenteeseen, mutta ne löysivät tankkauspisteitä vain yhtä harvakseltaan kuin sähköautot löytävät tänään latauspisteitä.
Onko biokaasua hyljeksitty? Biokaasu taidetaan mieltää vain omanhajuiseksi jätteen kummajaiseksi, mitä syntyy suurten sikatilojen kyljessä tai jätevesilaitosten vieressä. Isojen biokaasutehtaiden tulevaisuusarvoa ei ole vielä ymmärretty.
Biokaasu olisi syytä palauttaa 1990-luvun alun ajattelun tapaan maatalouden lopputuotteeksi. Tänään maataloutemme keskeisiä muutoksia on siirtyä hiilidioksidin päästöjä vähentävään kosteikkoviljelyyn. Ehdolla on muun muassa ruokohelpi. Raaka-aineena se oli ensimmäisiä biokaasun ehdokaskasveja jo 1990-luvun alussa.
Kosteikkoviljely isojen biokaasulaitosten raaka-aineeksi olisi syytä aloittaa sopimusviljelyn periaatteella. Oppia voisi ottaa sokeritehtaidemme menestystarinasta 1900-luvulla. Nekin perustuivat sopimusviljelyyn sokeritehtaita ympäröivien maatilojen kanssa.
Ilmastokamppailussa biokaasua olisi tuettava koko maan putkiverkolla. Kosteikkoviljelyyn tulisi saada riittävä EU:n ilmastotuki.
Biokaasu on lupaavimpia ilmastotuotteitamme. Maatilamme tarttuisivat kaasun raaka-aineena tarvittavan biomassan tuotantoon heti, kun biokaasuun kytkeytyisi myös rahan haju.
Veli Pohjonen
No comments:
Post a Comment