Ympäristö- ja ilmastoministerimme Krista Mikkonen oli huolissaan ( Maaseudun Tulevaisuus 2.12.) turvepeltojen ilmastopäästöistä.
Huoleen on syytä, kun sen peilaa yhtäältä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja toisaalta kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) nykyiseen viitetietoon peltojemme alkuainehiilen virroista.
Tarkin on Luken tieto metsistämme, vuodesta 1921 lähtien.
Keskimäärin metsiimme (rungot, oksat, lehvästö, juuret) tulee tänään hiilen (positiivinen) nieluvirta 413 kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa.
Toiseksi tarkin tieto on kivennäismaan pelloilta, vuodesta 1987. Keskimäärin ne päästävät, niiltä menee 430 kiloa alkuainehiiltä hehtaarilta vuodessa.
Vaikka kyseessä ovat vain laskennan vastakkaismerkkiset viiteluvut, luvut ovat maatiloillemme merkittävät.
Kun keskikoon tilalla muokkaa kivennäismaan peltoa, viljelijän ei tarvitse murehtia ilmastosta. Hänellä on hyväkasvuista metsää vähintään saman verran kuin kivennäismaan peltoa.
TURVEMAAN peltojen mittaussarjat ovat lyhyempiä. Tutkimus etenee tietokonelaskennalla. IPCC:n tutkijaryhmä on mallitusten perusteella arvioinut, että turvepellon yksivuotisessa viljelyssä hiilen päästövirta on luokkaa 7 900 kiloa alkuainehiiltä hehtaarilta vuodessa.
Monivuotisessa heinänurmen viljelyssä päästövirran taso on 5 800 kiloa. Keskihehtaarilta turvepeltojen hiilipäästö on 6 800 kiloa vuodessa.
Turvepeltoaan muokkaava viljelijä tarvitsee hyväkasvuista kangasmaan metsää 15 kertaa enemmän, jotta hänen tilallaan hiilen virrat kumoaisivat toisensa. Tänään ehto voi olla ylihaastava.
Turvepeltojen, ja niiden ohella turvetuotannon jättömaiden tutkimus etsii nyt ilmastolle ystävällisiä vaihtoehtoja. Niistä lupaavimpia on hieskoivun kasvatus enimmillään 30 vuoden lyhytkiertoviljelyn periaatteella.
Menetelmästä on tuoretta tutkimustietoa sekä Suomesta että Virosta.
Luontaisesti syntyneitä hieskoivikoita tutkittiin Suomessa turvetuotannon jättösoilla. Virossa niitä tutkittiin hyvin ojitetuilla turvemailla. Hiilen virtoja mitattiin paitsi puustossa (rungot, oksat, juuret, myös maaperässä (lehti- ja juurikarike).
SUOMESSA hieskoivun kokeista laskettu hiilen nieluvirran viitearvo oli 3 220 kiloa alkuainehiiltä vuodessa hehtaarille. Virossa mitattu vastaava hiilivirta oli 3 450 kiloa alkuainehiiltä hehtaarille vuodessa.
Suomen lukema oli kahdeksankertainen metsiemme keskimääräiseen hiilen nieluvirtaan verrattuna.
Riittävän tiheässä kasvava, hyvin hoidettu lyhyen kierron hieskoivu on suo-Suomen, boreaalisen metsävyöhykkeen lupaavimpia hiilimetsänhoidon puita.
Lyhytkiertometsillä on avainrooli tulevaisuuden turvepelloilla.
Veli Pohjonen
Sisä-Savo. Mielipide. 7.12.2020
No comments:
Post a Comment