Metsiimme jo varastoinutta ja sinne päätyvää hiiltä voi tarkastella koko Suomen ja yksittäisen maakunnan (19) tasolla. Tulevien vuosien ilmastokamppailun ja hiilimetsänhoidon kannalta niistä esimerkiksi voi ottaa Lapin.
Lapin metsiä seurataan osana Luonnonvarakeskuksen pitkän ajanjakson "Valtakunnan metsien inventointeja". Hangosta Utsjoelle ulottuvilla otantalinjoilla määritetään metsistä pääosin runkopuun kuutiot. Viime kausilla on määritetty myös puuston biomassan määrä (rungot, oksat, lehvästö ja juuret, yhteensä kuivakiloina). Siitä voi johtaa alkuainehiilen määrän.
Metsien inventointi on tehty viimeksi jaksoille 2009–2013 ja 2014–2018. Alkujakson keskivuonna 2011 Lapin metsissä oli puuta 389 ja toisen jakson keskivuonna 2016 vastaavasti 417 miljoonaa kuutiometriä. Niistä johdetut alkuainehiilen määrät olivat 137 ja 147 miljoonaa tonnia. Maakunnan metsien hiililuku saadaan jakamalla vuotuinen alkuainehiilen määrä saman vuoden metsäpinta-alalla. Laskennassa on huomioitava, että metsäpinta-alamme muuttuu hivenen vuosi vuodelta.
Etelässä kaupungit ja teollisuusalueet laajenevat, teitä rakennetaan ja karjataloudelle raivataan lisäpeltoa. Lapissa näin ei tapahdu. Sen sijaan metsänraja voi täällä siirtyä hitaasti ylemmäksi. Tämä on todettu muun muassa Värriön luonnonpuiston tuntureilla.
Lapin metsien laskennallinen hiililuku vuodelle 2020 on 17 tonnia alkuainehiiltä metsähehtaarilla. Naapurimaakunnassa Pohjois-Pohjanmaalla vastaava lukema on 30,8 ja koko Suomessa 36,3 tonnia hiiltä metsähehtaarilla. Lapin metsät ovat vielä hiilitiheydeltään puolet harvempia kuin muun Suomen metsät.
Lapin metsien hiililuku nousee silti vuodesta toiseen. Se kertoo metsiin päätyvästä hiilen nieluvirrasta. Hiilen virta tulee ilmakehästä puihin. Vuodelle 2020 laskettu hiilen nieluvirta on 206 kiloa alkuainehiiltä vuodessa, keskimääräistä Lapin metsähehtaaria kohti.
Myös metsien hiilen nieluvirta on Lapissa alempi kuin koko Suomen metsissä keskimäärin. 2020 laskettu nieluvirta Suomen metsämaalle on 413 kiloa hehtaarille vuodessa. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa vastaava virta on 520 kiloa hiiltä metsähehtaarille vuodessa.
Lapin metsien hiilen positiivisella nieluvirralla (206 kiloa) on mielenkiintoinen ulottuvuus. Maataloutemme pelloilta aiheutuu nykyisillä viljelymenetelmillä hiilen virta vastakkaiseen suuntaan, hiilen negatiivinen päästövirta peltomaasta ilmakehään.
Valtaosa Suomen pelloista on raivattu kivennäismaalle. Luonnonvarakeskuksen arvio kivennäismaan peltojemme päästövirraksi on 220 kiloa hiiltä vuodessa hehtaarilta, 15 senttimetrin muokkauskerroksesta. Kun koko peltoalamme on 2,3 miljoonaa hehtaaria ja Lapissa metsätalousmaata vastaavasti 9,1 miljoonaa hehtaaria, jo pyöreästi kolmasosa Lapin metsistä kumoaa kivennäismaan peltojemme hiilen päästövirran.
Etelän viljelijä voi kyntää peruspeltoaan huoletta. Hän voi ajatella maastaan huokuvan hiilidioksidin virtaavan etelätuulen myötä napapiirin yläpuolisiin metsiin.
Lapin, kuten koko Suomen positiivinen metsien hiilen nieluvirta kertovat onnistuneesta hiilimetsänhoidosta. Hiilen nieluvirta kertoo myös täällä, että Lapin metsien vuotuiset hakkuut ovat kestävällä tasolla. Niitä on ilmastometsätalouden puolesta mahdollisuus hallitusti lisätä.
Veli Pohjonen
Lapin Kansa. Näkökulma. 16.5.2020.
No comments:
Post a Comment