Thursday, August 27, 2020

Hakkeestako verotalouden sampo?

Kansainvälisen ilmastopaneelin Suomen puheenjohtaja professori Markku Ollikainen ehdotti kesäkuussa puun poltolle energiaveroa. Kohauttihan se, kun puuvoima on ollut ilmaston politiikkamme ytimessä jo neljännesvuosisadan, verottomana.

Myös EU:n suuntaan olemme korostaneet kantaamme niin, että uusiutuvaa puuta ei tulisi verottaa samalla tavoin kuin uusiutumatonta kivihiiltä.

Ollikaisen ehdotuksen keskiössä on puun käytön ohjaus. Selluteollisuuden tarvitseman kuitupuun ei soisi enää ajautuvan lämpölaitoksiin. Energiapuu saisi mieluusti olla alle 6 senttimetrin haketettavaa pienpuuta. Erilaisista hakkuista tulee sen päälle latvuksia ja oksia.

Hiilidioksidin päästökauppa ohjaa puuvirtoja tänään kiusallisen erilaisella tavalla. Päästökauppa vie jo harvennusten yli 6 senttimetristä kuitupuuta lämpölaitoksiin. Talouslaskentaan pohjaavat voimalat etsivät luonnollisesti halvinta vaihtoehtoa kivihiilelle ja turpeelle.

Metsiemme harvennushakkuita voisi ohjata uudella verohinnoitteluilla niin, että korjaamme entistä tarkemmin energiaksi pienpuun, oksat ja latvukset. Ilmaston kannalta huonompi vaihtoehto on antaa hakkuutähteen kuivua maassa levällään ja odottaa niin kesän salamia kuin muutenkin syttyviä metsäpaloja.

Alkukesän hellejaksot korostivat ilmastometsänhoidon ja palometsänhoidon kytköstä. Pienpuun korjuu sekä hakkuutähteen entistä tarkempi keräily energiaksi olisivat eräänlainen kansallinen palovakuutus. Yhteiskunta ottaisi vakuutuksen energiahakkeesta keräämillään veroilla. Verotuet ehkäisisivät tulevassa ilmastossa entistä enemmän uhkaavia metsäpaloja.

Energiahakkeen verolla voisi hillitä myös yli 6-senttisen kuitupuun ajautumisesta lämpölaitoksiin. Se tapahtuisi, jos alkaisimme tukitietoisesti ohjata metsäenergian tuotantoa alle 6-senttiseen pienpuuhun. Helpoimmin se tapahtuu, kun siirrämme painopistettä energiahakkeen peltoviljelyyn.

Energiapajun viljelyä on kehitetty Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa jo 1970-luvulta lähtien. Menetelmä on viljelyketjultaan ja koneistukseltaan valmis käytäntöön heti, kun yhteiskunta ajatukseen syttyy.

Mitä määrätietoisemmin tuottaisimme jatkossa viljelyhaketta voimaloihin, sitä selvemmin sellutehtaamme voisivat tuottaa kuitupuusta lisää pakkauskartonkia. Sitä taantuman jälkeen ehostuva vientimme odottaa.

Veromuutos olisi metsätaloudellemme mittavimpia vuosikymmeniin. Onko hakkeesta tekeillä verotalouden sampo? Muutosta ei tulisi kuitenkaan luoda vain verojen keräämistä varten. Tärkeämpää olisi käyttää kerättyjä verovaroja tulevaan ilmasto-ohjaukseen.

VELI POHJONEN

Metsälehti 15/2020. Lukijalta. 27.8.2020.  

No comments: