Maamme keskeisin paperin tuottaja UPM julkaisi heinäkuussa vakuuttavan, ehkä järkyttävänkin tiedonannon. Koko UPM:n painopaperien tuotanto painui tappiolle ensimmäisen kerran viiteen vuoteen (LS 24.7.).
Paperiteollisuuden alamäki ei ole silti yllätys. Paperin tuotantomme on hiipunut jo kohta 20 vuotta.
Vielä 1990-luvulla uskoimme paperin jatkuvaan nousuun. Puuta tarvittiin vastaavasti vuosittain yhä enemmän. Kuluneen neljännesvuosisadan aikana kehittynyt digitalous muutti asetelman.
Kemiallisen metsäteollisuuden toinen osanen sellu tahkoaa onneksi tulosta. Se on onneksi myös puutaan kasvattaville metsätilallisille.
Selluloosaan pohjaa pakkauskartonki. Verkkokaupasta ostamme yhä useammin tavaraa etänä. Tavaraa postitetaan eri puolilta maailmaa pakattuna kartonkiin.
Jo nykyiset ja etenkin suunniteltavat uudet biotuotetehtaat tarvitsevat yhdessä raaka-ainetta enemmän kuin paperin kaudella laskimme. Ymmärrettävää on huoli puun kasvumme riittävyydestä. Samalla kun sellun ja kartongin kysyntä nousevat, kasvaa tarpeemme lisätä metsiemme hiilen nieluvarastoa.
Voisimmeko tuottaa selluteollisuuden vahvaa kuitua muustakin kuin männystä ja kuusesta?
Kuitu on kartonkivaiheessa mitaltaan milliluokkaa; ei kuidun tarvitse välttämättä olla peräisin kymmenmetrisestä harvennuspuusta. Kuitua saa myös peltosellusta. Pohjoisessa vyöhykkeessämme mahdollisia viljelykasveja on tänään ainakin kaksi: ruokohelpi ja hamppu.
Ensimmäiset ruokohelvet viljeltiin Suomen pelloille keväällä 1990. Ruokohelven kuidutukseen tehtiin hetimiten tehdassuunnitelma, nimeltään Peltosellu Oy. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapajärvi ja Oulu.
Peltosellu tyssäsi 2000-luvun vaihteessa. Rahoittajat eivät halunneet vielä tuoda uudentyyppistä heinäsellua metsäsellun kylkiäiseksi.
2020-luvun peltosellun lupaava ehdokas on hamppu. Sen viljely on hallittu jo vuosikymmeniä ellei vuosisatoja. Suomessa hamppua voi kasvattaa ainakin napapiiriä myöten. Nykyiset EU:n sertifioimat kuituhampun lajikkeet on täsmäjalostettu niin, että kemiallisista rohto- tai huumevaikutuksista ei tarvitse olla huolissaan.
Hampun kuitu on lujaa. Vaikuttava meriitti löytyy jo purjelaivojen rahtiajalta. Vientitavaramme kulki suurilla kaksi- tai kolmimastoisilla purjelaivoilla. Kestävin purjekangas valmistettiin hampun kuidusta.
Maassamme kasvoi luvallista, täsmäjalostettua hamppua 700 hehtaaria vuonna 2019. Terveellisten hampputuotteiden kysyntä ja samalla hampun viljely on nopeassa kasvussa. Siemeniä ja niistä saatavaa öljyä käytetään terveysvaikutusten vuoksi yhä enemmän. Kukintojensa ja siementensä alapuolelle hamppu kasvattaa parimetrisen kuituvarren. Sille biotalous etsii käyttöä.
Myös hampusta saatavan peltosellun tarve kasvaa, kun biotalous kehittyy ja ilmastotalous painostaa hiilinieluillaan. Peltosellun ennakkoluulotonta tutkimusta tarvitaan.
Veli Pohjonen
Länsi-Suomi. Mielipide. 9.8.2020.
No comments:
Post a Comment