Puuvoima on suomalaista perusvoimaa

Metsäenergia mukaan energiapelin viimeiselle kierrokselle

Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän energiatilaston mukaan, vuodelta 1989, energian kokonaiskulutus oli maassamme 1212 petajoulea (petajoulessa on ykkösen perässä 15 nollaa). Siitä oli puuperäistä energiaa 164 petajoulea eli 14 prosenttia.

Puuvoimaa kasvava, hoidettu metsä
on varmin energian varastomme.

Puu kuuluu edelleen energialähteiden raskaaseen sarjaan. Saimme puusta energiaa esimerkiksi enemmän kuin vesivoimasta (11 %), kivihiilestä (13 %) tai turpeesta (3 %). Puuvoiman lähin kilpailija on ydinvoima 16 prosentin osuudellaan (183 petajoulea).

Puu mukaan energiapeliin

Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän energiatilaston mukaan, vuodelta 1990, Suomen energiankulutuksesta katetaan 14 prosenttia puulla. Puu kuuluu maassamme edelleen energiatalouden raskaaseen sarjaan, se jättää taakseen muun muassa kivihiilen (11 prosenttia kulutuksesta), vesivoiman (9 %), maakaasun (7 %) ja turpeen (4 %). Lähin puuvoiman kilpailija on ydinvoima 15 prosentin energiaosuudellaan.

Puuvoima vastaan muut voimat

Ainoana yliopistoistamme Joensuussa opetetaan ja tutkitaan energiapuun tuotantoa pääaineena; metsätieteelliseen tiedekuntaan perustettiin sitä varten professuuri jo 1980-luvun alussa. Mistä energiapuun tuotannossa on kysymys? Mikä on puuvoiman merkitys tänään, 1990-luvulla ja 2000-luvun Suomessa? Voiko energiapuutuotantoa vielä kehittää?

Puu energiateollisuuden raskaassa sarjassa

Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän energiatilaston mukaan, vuodelta 1989, energian kokonaiskulutus oli 1212 petajoulea (petajoulessa on ykkösen perässä 15 nollaa). Siitä oli puuperäistä energiaa 164 petajoulea eli 14 prosenttia.

Aurinko-Ruotsissa lähdetty biomassan tielle - Solar Sweden has gone to the biomass road

AURINKO-RUOTSISSA LÄHDETTY BIOMASSAN TIELLE

Biomassan suosio Ruotsin uutena energialähteenä näkyy jo peltomaisemassa: haketta tuottava viljelypaju on omaksuttu laajalti maatalouden tuotantosuunnaksi. Koetoiminnasta ja käytännön viljelystä on jo riittävästi esimerkkiä Suomellekin.

Vuonna 1976 Ruotsiin siirtynyt professori Gustaf Sirèn käynnisti Uppsalan maatalousyliopistossa merkittävän koesarjan. Hän kasvatti polttopuuksi voimakkaasti vesovaa pajua entisellä vehnäpellolla - tiheässä, rikkakasvit torjuen, lannoittaen, kuin vehnää konsanaan.

Koesarja tuotti hämmästyttävän tuloksen. Parhaaseen mahdolliseen kasvutilaan saatettu pajukko kasvoi biomassaa verrattomasti vauhdikkaammin kuin naapuripellon vehnä, kylvöheinä tai peruna.

Kokeista poiki Ruotsin bioenergiatutkimus, josta muut länsimaat ottavat nyt oppia. Kokeet olivat alku Aurinko-Ruotsin biomassaohjelmalle joka on nyt siirtynyt käytännön sovellusvaiheeseen, Etelä- ja Keski-Ruotsin maanviljelijöiden pelloille. .....

Tämä artikkeli on julkaistu yliöartikkelina Helsingin Sanomissa 2.6.1991. Artikkeli löytyy myös kirjasta Puusta puhdasta voimaa (1999), ss. 18-22.


________________________________________________________________

The new Swedish bioenergy approach can already be seen in the scenery of countryside: planted Salix for wood chips is the new production option for agriculture. The biomass plantation trials and practical applications in the farms would be sufficiently tested examples for Finland as well.

In 1976 professor Gustaf Sirén - of Finnish origin as researcher, later active in Sweden - established on the fields of Uppsala (Swedish) University of Agricultural Sciences a significant set of plantation trials. He planted coppicing willows (Salix) into dense stands and started to grow them as intensively as standard agricultural crops. The field had been previously growing wheat. Now it had been polwed and harrowed for Salix. Fertilization and weed killers were just, just like for wheat.

Sirén's trials produced growth results that were astonishment for the researchers as well as frequent visitors who came to see his trials. When the growing conditions were optimized Salix started to produce more biomass than wheat, grass or potato in the neigbouring fields.

These trials of late 1970s were the basis of the Swedish bioenergy research which is now under interest of other European countries. The trials were the beginning of BioSolar programme of Sweden that now has moved over from university farm fields to practical applications in the agricultural areas of Southern and Central Sweden. ....

This article has been published (in Finnish) as feature article in Helsingin Sanomat on 2 June 1991. It is also found in the (Finnish) book Puusta puhdasta voimaa (1999), pp. 18-22.

Aurinko-Ruotsissa lähdetty biomassan tielle

Biomassan suosio Ruotsin uutena energialähteenä näkyy jo peltomaisemassa: haketta tuottava viljelypaju on omaksuttu laajalti maatalouden tuotantosuunnaksi. Koetoiminnasta ja käytännön viljelystä on jo riittävästi esimerkkiä Suomellekin.

Gustaf Sirén esittelee
Upsalan koepajukkoa

Helsingin yliopistosta 1976 Ruotsiin siirtynyt professori Gustaf Siren käynnisti Upsalan maatalousyliopistossa merkittävän koesarjan. Hän kasvatti polttopuuksi voimakkaasti vesovaa pajua entisellä vehnäpellolla - tiheässä, rikkakasvit torjuen, lannoittaen, kuin vehnää konsanaan. Koesarja tuotti hämmästyttävän tuloksen. Parhaaseen mahdolliseen kasvutilaan saatettu pajukko kasvoi biomassaa verrattomasti vauhdikkaammin kuin naapuripellon vehnä, kylvöheinä tai peruna.

Uudistuvaa biomassaa ei sovi unohtaa energialähteenä

Hake-energia pudottaa ensiharvennusten
korjuussa myyntipuun minimiläpimittaa.

Biomassa - pääosaksi puuperäinen polttoaine - kattoi vuonna 1989 Suomen energian käytöstä 14 prosenttia. Biomassan kanssa samassa energiasarjassa ovat ydinvoima, jonka osuus oli 15 prosenttia ja vesivoima, 11 prosenttia. Turve-energian osuus on noussut 20 vuoden kehitystyön seurauksena 3 prosenttiin.

Suomalaiset energiavaihtoehdot: säästö ja kotimaiset

1990-luvun Suomessa energian säästäminen ei ole palelemista pimeässä. Energiapalvelujen automatiikka säästää puolestamme.

Pienpuun korjuu hakkeeksi
kehittyi 1980-luvulla

Missä säästö ei riitä, avuksi tulee kotimainen energia. Myös puun energiakäytön merkitys kasvaa etevän energiatekniikan kehittymisen myötä. Energiapuulla on lisäksi ympäristövaltti. Puussa on rikkiä häviävän vähän. Puun poltto ei lisää ilmakehän hiilidioksidia.

Jo 1970-luvulla, ensimmäisen energiakriisin jälkeen, maassamme säästettiin energiaa. Katuvaloja vähennettiin, toimistojen lämpötilaa laskettiin ja omakotitaloja tiivistettiin. Säästämisen vaihe, jota silloin kesti vain vuoden pari, näkyy nyt pienenä notkahduksena pitkäaikaisessa energiatilastossamme.

Operaatio Metsänraja - Vastaisku kasvihuoneilmiöön kehitysyhteistyönä

Elokuussa 1989 FINNIDAn (ulkoministeriön kehitysyhteistyön osasto) entinen päällikkö,  emeritus - suurlähettiläs Pekka Malinen julkaisi testamenttinsa "Kehitysapu täysremonttiin". Malisen keskeinen ohje oli, että kehitysavun tilkkutäkistä, kaikkien alojen kirjavasta hankekokoelmasta, tulisi hankkiutua pikimmiten eroon. Tilkkutäkin asemesta Suomen tulisi keskittyä avunannossaan muutamalle harvalle alalle. Ja Suomen tulisi keskittyä erityisesti niille aloille, missä maailma uskoo meidän osaamiseemme ja mitä maailma meiltä odottaa.

Viljelty metsä sitoo hiiltä, kuten tämä Etiopiaan
50 vuotta sitten istutettu Eucalyptus grandis 

Malisen kirjasta kohistiin pari kuukautta, kunnes se hävisi puheenaiheista. Hänen testamenttinsa sisältää kuitenkin niin laajoja näkymiä, että sitä ei kannattaisi vaieta kuoliaaksi.

Malinen ennenkin aikaansa edellä

Metsänviljely ja metsänhoito olivat keskeisiä Malisen ehdottamia aloja. 1990-luvulle tultaessa maapallon metsien, metsänhoidon ja metsänviljelyn merkitys oli saanut aivan uuden ulottuvuuden, kun ymmärrettiin niiden, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja kasvihuoneilmiön välinen yhteys.

Aurinko-Ruotsi biomassan tielle

Ruotsalainen energiaviljely
perustuu jalostettuihin lajikkeisiin

Biomassa on Ruotsin valitsemia aurinkoperäisiä uusia energialähteitä. Haketta tuottava viljelypaju näkyy jo peltomaisemassa; maanviljelijät ovat omaksuneet uuden tuotantosuunnan. Vuoden 1991 alussa säädetty fossiilipolttoaineiden kasvihuonekaasumaksu paransi viljelypajun kannattavuutta. Miten Suomen tulisi suhtautua Ruotsin maatalous-, energia- ja ympäristöpolitiikan uusiin suuntauksiin?

Huomisen uudistuva energia

Maapallon väestö käyttää tällä hetkellä energiaa 12 terawatin teholla (terawatissa on ykkösen perässä 12 nollaa). Yhtä maapallon asukasta kohti energiaa kuluu noin 2 kilowattia. Teollisuusmaat käyttävät energiaa tunnetusti eniten, huippuna USA:n yli 10 kW.

Kauppa- ja teollisuusministeriön uusimman energiatilaston (1989) mukaan suomalainen käyttää energiaa keskimäärin 7,7 kilowatin teholla. Nousua oli 1980-luvulla 22 prosenttia.

Pohjoinen metsä tuottaa uusiutuvaa
energiaa ja varastoi sen talveksi

Kehitysmaissa energiaa kuluu selvästi vähemmän: vain 100 wattia henkeä kohti. Yksi kehitysmaiden asukas saa näin koko energiavirrasta käyttöönsä hädin tuskin pöytälampun tehon verran.

Operaatio metsänrajasta Suomen kehitysyhteistyön metsämarssi

Vielä 10,000 vuotta sitten sinisessä planeetassamme oli nykyistä vihreämpi vivahdus. Sankat metsät peittivät 48 prosenttia maapallon maapinnasta, yhteensä 6200 miljoonaa hehtaaria.

Nykypäivään tultaessa metsät ovat huvenneet kolmanneksella, 4100 miljoonaan hehtaariin. Alkuvaiheessa metsäala väheni hitaasti mutta lopulta, etenkin 1800-luvulta lähtien, yhä kiihtyen. Kaskiviljely, pellonraivaus, metsälaiduntaminen, polttopuun keruu, ja lopulta teollisuuspuun hakkuut viimeisen 150 vuoden aikana vähensivät metsäalaa. Mutta onhan metsää maapallolla toki vielä jäljellä: 200-kertaisesti Suomen nykyiseen metsäpinta-alaan verrattuna.

Metsähengelle puhuri

Suomessa on 431,000 yksityistä, yli yhden hehtaarin metsälöä. Metsänomistajia kansastamme on vielä enemmän, kaikkiaan 750,000, sillä melkoinen osa palstoja on perikuntien ja perheyhtymien nimissä. Tänään joka kuudes suomalainen harjoittaa metsätaloutta, tietoisesti tai huomaamattaan.

Pienikuvioista metsäojitusta perhetilalla

Metsätilojen määrä on nousussa, koska perinnönjaoissa ja tiloja muuten lohkottaessa syntyy vuosittain noin 2000 uutta metsälöä. Parinkymmenen vuoden kuluttua metsätaloutta voi harjoittaa jo miljoona suomalaista.

Tuuli, aurinko ja biomassa - uudistuvien energiavarojen ratkaisu

Kahdeksan valominuutin päässä maasta hehkuva aurinko on kaiken uudistuvan energian yhteinen alkuperä. Aurinko valaisee päivän ja lämmittää ilman. Aurinko erottaa ilmakehän korkeapaineen matalapaineesta, mikä ero purkautuu tuulivoimana. Aurinko haihduttaa järvien ja merten veden pilviksi ja sitten sateiksi joista vesi kerääntyy jokiin vesivoimaksi. Aurinko kasvattaa kaiken vihreän kasvillisuuden, polttopuuta antavat metsät mukaan lukien.

Lipsuiko ote kotimaisesta - Did we loose the grip on domestic bioenergy?

LIPSUIKO OTE KOTIMAISESTA?
- Biomassa on edelleen merkittävin vaihtoehto

1970-luvulla, ensimmäisen energiakriisin jälkeen, maassamme säästettiin energiaa. Mainosvaloja vähennettiin, toimistojen lämpötilaa laskettiin ja omakotitaloja tiivistettiin. Säästämisen vaihe, jota tosin kesti vain pari vuotta, näkyy nyt vähäisenä 1970-luvun puolivälin notkahduksena pitkäaikaisessa energiatilastossa. .....

*****

Tämä artikkeli on julkaistu yliöartikkelina Pohjolan Sanomissa 16.2.1991. Artikkeli löytyy myös kirjasta Puusta puhdasta voimaa (1999), ss. 12-17.
_______________________________________________________________

DID WE LOOSE GRIP ON DOMESTIC BIOENERGY?
- Woody biomass is continuously the most significant energy alternative

In the 1970, after the first energy crises, we started to save energy in Finland. We decided to cut down the bright lights for outside advertisements, we dropped down the temperature of official buildings with a degree or two and we insulated the small houses. The period of intensive energy saving is now seen as a small drop in the long term natiional energy statistics. .....

*****

This article (in Finnish) has been published as feature article in the newspaper Pohjolan Sanomat on 16 February 1991. It is also found in the (Finnish book Puusta puhdasta voimaa (1999), pp. 12-17.

Sahelin vihreä aalto

Amerikkalaisessa tiedelehdessä "Scientific American" oli vastikään Pohjois- ja Keski-Afrikkaa esittävä satelliittikuvien pari. Toinen kuvista oli otettu vuoden 1980-luvun puolivälissä kun kuivuus koetteli Saharan eteläpuolista aluetta. Toinen kuva esitti tilannetta muutama vuosi myöhemmin, kun sateet olivat palanneet, ainakin muutamiksi vuosiksi. Kuvaparissa oli sanoma joka antaa toivoa aavikoitumisen vastaiseen kamppailuun. Kulon värin antavan aavikoitumisen voi kääntää erämaan laidan vihertymiseksi.

Meskiittipuun (Prosopis juliflora)
 viljelmä Sahelin hiekkadyynien
pysäyttämiseksi (Sudan, Ed Debba)

Kuvat esittivät Sahelin vihreää aaltoa. Sana Sahel on arabiaa ja tarkoittaa rajaa, rajavyöhykettä hiekkaerämaan ja savannimetsän välissä, mikä kulkee Saharan etelälaitaa Afrikan poikki. Sahel on kansainvälisten metsähankkeiden suuria haasteita. Savannimetsää on Sahel kautta aikojen kasvanut. Metsäksi tulisi nyt puuttomaksi hakattu vyöhyke jälleen viljellä.

Biomassa energialähteenä 1990-luvulla

Biomassa - pääosaksi puuperäinen polttoaine - kattoi vuonna 1989 Suomen energian käytöstä 14 prosenttia (vertailuksi: ydinvoima 15 %, vesivoima 11 %, turve 3 %). Merkittävimmin biomassasta peräisin olevaa energiaa käytti metsäteollisuus. Jätepuun ja selluteollisuuden jäteliemien polttaminen lisääntyivät metsäteollisuuden muun tuotannon myötä. Selvimmin lisääntyi kuoren poltto.

Energiapajua (Salix gmelinii) viljeltynä
Inkoon IVO-kokeeseen 1980-luvulla

Biomassan aktiivi tuottaminen polttoaineeksi on sen sijaan laskenut 1980-luvun puolivälistä. Pienpuuta ei juuri enää osteta hakkeena; hakkeella ei ole 1990-luvun alussa edes neuvoteltua markkinahintaa. 1980-luvun alussa rakennettuja, hake- ja palaturvekäyttöisiä aluelämpölaitoksia muunnetaan parhaillaan öljykäyttöisiksi. Energiaviljelyn kehittäminen on Suomessa lähes tyystin lopahtanut.