Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ekoselluksi kutsuttu ohjelma liittyi silloin lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan vaihtoehtojen laskentaan.
Taannoinen ydinsähkön tarve tuli kuumahierteeseen perustuvista painopaperin tehtaista. Energiatavoitteinen puunjalostusohjelma ounasteli paperiteollisuudelle tulevaa alamäkeä. Paperin asemesta vaihtoehto perustui pääosin selluun sekä siitä johdettavan kartongin tuotantoon. Tähän ei tarvittu ulkopuolista sähköä. Tarvittava energia tuli omista metsistä.
Ohjelman ytimessä oli biovoima. Valtaosan siitä saamme saha- ja selluteollisuudesta. Sähköksi ja lämmöksi muuntuvat kuori, puru, hukkapalat ja sellun kylkiaine ligniini.
Kansakunnan taloudessa mittavat muutokset vievät sukupolven verran. Miten ohjelman tavoitteille kävi?
Metsätaloutemme pääpaaluksi ohjelma esitti talousmetsien hakkuiden lisäämistä 20 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Markkinahakkuut nouskoot 1990-luvun alun tasolta 44 miljoonaa kuutiota tasolle 64 miljoonaa kuutiota. Vuonna 2020 olimme tasolla 65,2 miljoonaa kuutiota.
Puunjalostuksen ensimmäinen paalu oli nostaa sahaus silloisesta aallonpohjastaan 6,4 miljoonaa sahakuutiota vuodessa, yli 10 miljoonan kuution. Vuonna 2020 mänty- ja kuusisahatavaramme tuotanto oli yhteensä 10,9 miljoonaa kuutiota.
Sahaus tuottaa sivuvirtanaan energiaa. Esimerkiksi tuli 1992 valmistunut Kuhmon sahan ja voimalan yhdistelmä. Kuhmon malli oli ensimmäinen keskisuuri sahalaitos, joka alkoi myydä lankun ja laudan lisäksi myös sähköä ja lämpöä.
Puunjalostuksen toinen paalu oli nostaa sellun tuotanto 1990-luvun alun 4,9 miljoonasta tonnista 7,6 miljoonaan tonniin. Vuonna 2020 olimme tasolla 7,7 miljoonaa tonnia.
Selluteollisuuden varhaiseksi malliksi tuli silloisen Enso-Gutzeitin (nykyään Stora Enso) tehdas Enon Uimaharjussa. Joensuun yliopistossa opettanut tehtaan voimainsinööri Keijo Koivunen laski metsäylioppilaille ekosellun mallin. Hän päätteli, että uudella tekniikalla sellutehdas ei tarvitse ulkopuolista sähköä ollenkaan. Sen sijaan ekosellulla voi päästä sähkön tuotannossa aina 175 prosentin omavaraisuuteen.
Nyt Kemiin rakennettava Metsä Fibren uusi biotuotetehdas ylittää selvästi Joensuun yliopiston laskelmat. Sähkön omavaraisuudessa Kemin tehtaalla on tavoitteena 250 prosenttia. Valmistuttuaan tehdas tuottaa sähköstämme 2,5 prosenttia, kaikki uusiutuvana puuvoimana.
Ekosellu käänsi neljännesvuosisadan aikana energiatalouden ajattelumme. Nyt saamme pääosan energiaamme metsistä. Tilastokeskuksen tuoreimman (vuoden 2021 ensimmäinen neljännes) analyysin mukaan saamme kaikesta energiastamme 28 prosenttia puuvoimana. Ydinvoimasta saamme 18 ja fossiiliöljystä 17 prosenttia.
Puuvoiman kehittämisen jatkaminen 2020-luvulla on entistä ajankohtaisempaa.
VELI POHJONEN
Forssan Lehti. Kolumni. 18.10.2021
No comments:
Post a Comment