Ilmastokamppailun pyörteissä tavoittelemme fossiilipolttoaineiden vähentämistä. Esimerkiksi kivihiilen käytölle on tavoite painua nollaan 1.5.2029 mennessä.
Miten aikaisemmat energiatavoitteemme ovat edenneet? Esimerkki on niin sanottu risupaketti.
Risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketin silloinen eduskunta kokosi uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tukilupaukseksi.
Vuoden 2002 risupaketti oli vielä sanahelinää. Se ei sisältänyt tiekarttaa, tavoitetta kuinka energiapuun käyttömäärää kuutioissa oli määrä lisätä vuosien saatossa.
Tiekartta paalutettiin vasta 2010. Metsähakkeen kokonaiskäytön piti nouseman silloiselta tasoltaan 7,0 miljoonaa kuutiota vuoteen 2020 mennessä tasolle 13,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hakkeelle haluttiin nousua 93 prosenttia.
Metsähakkeen käyttö lähti heti nousuun. Nousua jatkui kolme vuotta. Hakkeen käyttö pääsi tasolle 8,7 miljoonaa kuutiota vuonna 2013. Sen jälkeen hake kääntyi hienoiseen laskuun, ehkä hivenen yllättäen.
Vuonna 2020 metsähaketta paloi 8,2 miljoonaa kuutiota. Hakkeelle saatiinkin nousua vain 17 prosenttia.
Emme saavuttaneet risupaketin tavoitetta vuoden 2020 loppuun mennessä. Mitä hakkeelle on tällä vuosikymmenellä tapahtumassa?
EU:ssa ja osin Suomessakin on kehittymässä bioenergian ajattelun uusi malli. Sen mukaan energiapuuksi ei tule hyväksyä pinopuun kokoa, ei kuitupuuta eikä missään tapauksessa tukkipuun kokoa edes lahonneena. Hakettaa tulisi vain latvuspuuta ja oksien koon tähdettä tai sen kokoista pienpuuta.
Haketettavat puukasat olisivat käytännössä aikaisemman risupakettimme keskeisintä osaa. Tuottaisimme risuhaketta.
Uusi ajattelu on jo vaikuttanut 2020-luvun energiapuun markkinoihin. Risuhakkeen hinta kääntyi nousuun vuosikymmenen vaihteessa (kuva).
Nousun laukaisi meillä kaksi tekijää. Ensiksi, päätimme luopua polttoturpeesta energialähteenämme. Nopein ja luontevin tapa on korvata polttoturve hakkeella.
Toiseksi, turpeesta luopumisen päätöstämmekin vauhdittanut tekijä on hiilidioksidin päästömaksun nousu. Se oli vuonna 2019 alle 30 euroa hiilidioksidin tonnilta. Tänään päästömaksu on luokkaa 60 euroa. - Risuhakkeelta päästömaksua ei peritä.
Uusi hakeajattelu ja hiilidioksidin päästökauppa kampesivat parikymmentä vuotta sitten kehitetyn risupaketin uudelle tasolle, nyt hieman muuntuneena ja EU-ajattelun kannustamana. Pääseekö risupatti lopulta maaliin?
Risuhake tulee pääosin ilmastometsiemme harvennus- ja päätehakkuiden sivutuotteena. Risuhakkeen kysynnän kasvuun ja hinnan nousuun tykästyvät myös tukki- ja kuitupuutaan myyvät metsätilalliset.
VELI POHJONEN
Tervareitti. Mielipide. 28.10.2021
No comments:
Post a Comment