Puupelletti oli Suomessa nousussa vuosituhannen vaihteen jälkeen. Pieniä pellettitehtaita rakennettiin eri puolille Suomea, usein lähelle sahateollisuutta.
Vuonna 2009 pelletin nousu pysähtyi. Halpa polttoöljy säilytti markkinansa, aina helmikuussa 2022 alkaneeseen Ukrainan sotaan saakka.
Meillä pelletti oli öljylämmittäjän vaihtoehto ja pienten lämpökeskusten automatisoitava polttoaine. Muualla Euroopassa pelletillä oli erikoisempi kytkentä. Se liittyi maakaasuun.
Jo ennen nykykriisiä ihmettelimme, miksi Venäjä kiisteli Ukrainan kanssa maakaasusta. Perimmiltään kaasukiistassa ei ollutkaan kyse naapurimaiden rahaliikenteestä, vaan isommasta valtakuviosta. Maakaasu oli jo silloin Venäjälle poliittinen ja taloudellinen neuvotteluvaltti lännen suuntaan.
Maakaasun hana oli piilossa vanhan Neuvostoliiton aikaan. Lännellä oli vastavoimana vielä vahvempi valtti: ruokahana. Länsimaat olivat maapallon tärkeimmän ruokaviljan, vehnän kaupan taustalla. Niiltä Neuvostoliitto joutui ostamaan maailmanmarkkinoilta tuontivehnää.
Idän ja lännen välinen ruokahana poistui, kun Neuvostoliitto muuttui Venäjäksi. Kolhoosimaatalous muuntui yhtiömaataloudeksi. Jo se alkoi tuottaa maan asukkaille riittävästi ruokaa.
Vehnän sijaan idän ja lännen välisen politiikan välineeksi tuli maakaasu. Maakaasun eurooppalaisen huoltovarmuuden ketjun etäisessä päässä on piskuinen lämpöjyväsemme: puupelletti.
Talokohtainen maakaasupoltin on ollut jo pitkään Keski- ja Etelä-Euroopan yleisin lämmityslaite. Esimerkiksi Saksassa noin 20 miljoonaa kotitaloutta lämpiää maakaasulla.
Vuosien saatossa eurooppalaisiin omakotitaloihin on ostettu kymmeniä tuhansia pellettitakkoja olohuoneiden lisälämmön lähteeksi, siltä varalta että itäkaasun tulo jonakin talvipäivänä takkuilee.
Kiinnostus pellettiin räjähti Ukrainan sodan myötä. Pelletin nykyinen markkinahinta Euroopassa on jo 2,7 -kertainen vuoden takaiseen hintaan verrattuna.
Metsä-Suomella on erikoinen etäkytkentä Euroopan maakaasuongelmaan. Pelletin viejinä meidän kannattaisi ottaa nyt entistä näkyvämpi osa.
Meillä riittää raaka-ainetta metsänhoidon sivutuotteena. Pikapellettiä voi tuottaa myös lyhytkiertoviljelyn energiapajusta.
Pelletti on bioetanolin ja –dieselin ohella ainutta bioenergiaa, mitä kannattaa kuljettaa pitkälle. Laivalla pelletti kulkee jo Amerikasta Eurooppaan.
Puupelletin viennistä on vuosikymmenen kokemus myös Suomen ja Ruotsin välillä. Tukholman esikaupungin kaukolämpöä ja sähköä on tuotettu muun muassa Suomesta laivatuilla pelleteillä.
Pelletin tuotantomme olisi syytä niin Suomen kuin koko Euroopan huoltovarmuuden vuoksi pikaisesti elvyttää.
VELI POHJONEN
Sotkamo -lehti. Mielipide. 15.11.2022.
No comments:
Post a Comment