Neljännesvuosisadan metsähanke Usambaran vuorilla Tansaniassa

Usambara on koillista Tansaniaa. Se on In­tian valtamerelle siintävä vuorijono, jonka Itä-Afrikkaan purjehtineet merenkävijät nä­kivät maamerkkinä Tangan lahden kohdalla. Usambaran vuoret ottavat vastaan valtame­ren kostean tuulen ja tiivistävät sen sateik­si. Vuorten rinteitä on peittänyt vanhastaan sankka sademetsä. Alue kuuluu kasvi- ja eläinlajistoltaan ainutlaatuisiin Itä-Afrikan rannikkometsiin. Se on yksi maapallon luon­non monimuotoisuuden huippukohteista (biodiversity  hotspot). Usambara  on  suoma­laisille tutun huonekasvin, paavalinkukan eli saintpaulian (Saintpaulia ionantha) geneetti­nen alkukoti. Paavalinkukkaa kasvaa eniten 8380 hehtaarin suuruisella Amanin suoje­lualueella. Se on muiltakin luontoarvoiltaan Usambaran arvokkain alue.

Usambaran metsävarat, jalopuulajit ja hakkuumahdollisuudet lähellä rannikon satamia alkoivat kiinnostaa kauppiaita 1800-lu­vun lopulla. Hakkuut aloitti silloinen siirto­maavalta Saksa, jonka siirtomaakausi jatkui vuoteen 1918. Seuraavaksi hakkuita jatkoivat britit. He myös raivasivat Amanin sademet­sän keskelle noin 1000 hehtaarin suuruisen, vieläkin toimivan teeplantaasin. Tansania it­senäistyi vuonna 1961, minkä jälkeen Usam­baran metsiä hakkasi paikallinen sahayritys, Sikh Saw Mills. Vuonna 1971 Arushan julistuksen myötä Tansania omaksui sosialismin ja sen seurauksena hallitus päätti kansallistaa yrityksen. Valtionyhtiö jatkoi silti  hak­kuita.

Alueen metsänkäytön taustalla on talou­den ja ympäristön kaksijakoisuus. Usambara voi olla tuottavan tansanialaisen metsätalou­den tyyssija. Toisaalta se on yksi Tansanian ja koko  Afrikan arvokkaimmista  rannikko­metsien monimuotoisuuden  suojelukohteis­ta. Luontotyyppinä se on yksi maapallon vii­meisistä.  Sen menetystä ei voi millään kor­vata.

*****

Kyseessä johdanto artikkeliin; itse kirja julkaistiin vuoden 2021 lopussa.

Pohjonen, V. 2021. Neljännesvuosisadan metsähanke Usambaran vuorilla Tansaniassa. ss. 137-146. Pekka T. Rajala & Anna-Leena Simula (toim.) 2021. Suomalaiset maailman metsissä. ISBN 978-951-98778-3-9.

Koko artikkelini voi ladata PDF-fileenä