Biodiesel on maailmalla pitkään kehitetyn energiaviljelyn tuotteita. Suomessakin käytiin 1970-luvulla läpi kaikki viljelykasvit, mistä voi puristaa autojen, traktoreiden ja työkoneiden polttonestettä. Harkinnassa olivat muun muassa rypsi, sokerijuurikas ja viljat.
Biodieselin varhaiset ehdokaskasvit eivät vakuuttaneet polttonesteen jalostajia Suomessa, eivätkä muuallakaan Pohjoismaissa.
Tänään pääosa maailman biodieselista puristetaan öljypalmusta. Sen päätuottajia ovat aikaisemmin kehitysmaiksi luokitellut Malesia ja Indonesia. Niistä tulee 85 prosenttia maapallon palmuöljystä.
Palmuöljyn eteneminen alun perin köyhissä tropiikin maissa on yksi kehitysavun menestystarina.
Öljypalmun alkukoti on Länsi-Afrikassa. Vuonna 1848 silloiset Hollannin kehitysavun toimijat veivät öljypalmun Kaakkois-Aasiaan. Kyse oli ruokaöljystä, ruoan tuotannon kehittämisestä.
Malesian puolella ensimmäinen öljypalmun viljelmä perustettiin 1917. Nyt viljelty öljypalmu kattaa 18 prosenttia Malesian koko maa-alasta. Vastaavaa satavuotista maiseman muutosta on tuskin missään muualla koettu ihmiskunnan tuoreemman historian aikana.
Kohua herättää luontaisten sademetsien raivaaminen vieraan öljypalmun tieltä. Metsien suojelussa Malesialla riittää tehtävää. Kansainvälisen Aichi-sopimuksen mukaan kukin maa suojelee 17 prosenttia maa-alastaan. Malesiassa WWF-järjestön laskema suojelun prosentti on vasta yksitoista.
Öljypalmun nousu Kaakkois-Aasiassa on seuraus länsimaiden biodieselin tarpeesta. Esimerkiksi vuonna 2018 Indonesiasta Eurooppaan tuodusta palmuöljystä 40 prosenttia päätyi biodieseliksi.
Palmuöljyn vienti nosti Malesian ja Indonesian kehitysmaiden köyhyydestä. Malesian kansantuotteesta 3,8 prosenttia tulee öljypalmusta. Indonesiassa kuusi miljoonaa ihmistä saa öljypalmusta toimeentulonsa. Vaikka pääosa öljypalmua kasvaa yhtiöiden plantaasiviljelmillä, 40 prosenttia Kaakkois-Aasian öljypalmuista kasvaa silti pienviljelijöiden tiloilla.
Vielä 1970-luvulla sekä Indonesia että Malesia olivat Suomen kehitysavun ehdokasmaita. Indonesiaan metsäapua muutaman vuoden annoimmekin. Tänään Malesian ja Indonesian kehitysavusta ei voisi edes puhua. Öljypalmu nosti maat meille normaaleiksi kauppakumppaneiksi.
Suomessa siirtymä huoltoasemilla fossiilidieselistä biodieseliin on osa niitä käytännön toimia, joita uuvuttavia ilmastokokouksia seuranneet kansalaisemme nyt odottavat.
Kehitysmaissa edenneestä biodieselin menestystarinasta on opittavaa. Kehitysapua kyllä kannattaa edelleen jatkaa. Mutta toisaalta, biodieseliin pohjaavan energiaviljelyn paluuta odottaa myös Suomen maatalous.
VELI POHJONEN
Rantapohja. Mielipide. 23.12.2021
No comments:
Post a Comment