Joulun alla saamme kuunnella jo klassikoksi edennyttä lasten musiikkinäytelmää Tiernapojat. Alun perin Pohjois-Pohjanmaalla syntyneessä näytelmässä keskeisiä ovat kolme itäisen maan viisasta miestä. He riensivät joulun jälkeen uhraamaan Jeesukselle arvokkaita syntymälahjoja: kultaa, pyhää savua ja mirhamia.
Kulta on aina kultaa, mutta mitä ovat pyhä savu ja mirhami?
Kyseessä ovat afrikkalaiset, Etiopian ylängöllä kasvavien puiden tuotteet. Ne olivat jo varhain Afrikan metsätalouden osasia.
Pyhä savu eli suitsuke tulee kuumennetusta pihkasta. Se on valutettu Boswellia –puun runkoon viilletystä haavasta. Etiopian ilmastossa kasvuisa puu vuotaa kuorestaan pihkaa niin hyvin, että sitä riittää vietäväksi kuivempiin ja alavampiin naapurimaihin.
Pihkasuitsuke on edelleen mukana etiopialaisessa, perinteikkäässä kahvitarjoilussa. Koptikirkon papit taas suitsuttavat sunnuntaisin toimituksissaan pyhää savua heiluttamalla pieniä, kannettavia metallikoreja. Pihka savuaa niissä hehkuvan puuhiilen päällä.
Mirhami on kasviöljyä. Se saadaan nesteyttämällä Commiphora –puusta valutettua pihkaa. Mirhami oli ajanlaskumme alkuaikoina tarunomainen lääke kehon ulkoisiin ja sisäisiin haavoihin.
Mirhamilla myös balsamoitiin ruumiita niin, että ne säilyivät hautaholveissa ja pyramideissa. Nykyisin mirhami tunnetaan länsimaissa luontaislääkkeenä.
Ylänköpuista saadun suitsukkeen ja mirhamin vienti oli jo varhain tärkeää Etiopian taloudelle. Kysyntä maailmalla oli kova. Noiden puuperäisten tuotteiden kiihkeä maailmankauppa selittää, miksi Etiopia kasvoi vanhalla ajalla Afrikan vauraimmaksi maaksi.
Suitsukkeessa ja mirhamissa on kyse kulttuurihistorian varhaisesta, vientiin päätyneestä metsän arvoketjusta. Myös Suomen metsätalous on aina etsinyt saman tyyppisiä arvoketjuja.
Meidän metsiemme tyypillinen arvoketju oli terva. Aloitimme sillä 1700-luvulla. Myös tervantekoon kuului hiillettävien puiden runkojen ennakkoviiltely, pari vuotta ennen kaatamista.
Sahatavaran arvoketju ohitti tervan 1830-luvulla. Paperin arvoketju ohitti sahatavaran 1930-luvulla. Paperi on jo korvautunut sellulla ja kartongilla. Ehkäpä jokin uusi arvoketju ohittaa nekin 2030-luvulla.
Biotaloudessa yhä keskeisemmäksi tekijäksi on noussut alkuaine hiili. Sitä on puun kuiva-aineesta 50 prosenttia. Uusissa biotuotetehtaissa hiilestä tehdään paljon muutakin kuin sellua.
Metsäteollisuutemme etsii tänään kuumeisesti hiilen eteviä arvoketjua, kuten lujia mikro- ja nanokuituja. Toivoa sopii, että vielä löytymättömiin uusiin arvoketjuihin käy myös pohjoisen metsissä kasvava puhdas puu.
Toivoa myös sopii, että Afrikan metsänviljelyyn löytyisi uuden biotalouden puita, joilla köyhät maat alkaisivat tällä vuosisadalla vaurastua aikaisemman pyhän savun ja mirhamin kauden tapaan.
VELI POHJONEN
No comments:
Post a Comment