Olemme kohenevan metsänkasvun tiellä

Pääministeri Juha Sipilä heitti sunnuntain (3.3.2019) haastattelutunnillaan radion kuuntelijoille metsiemme tulevan kasvuluvun 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se voi toteutua, kun jatkamme nykyisen hyvän metsänhoidon tiellä.

Lukema saattaa tuntua hurjalta. Vuoden 2019 eduskuntavaalien allahan käydään kiistelyä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017), tai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa, vai pitäisikö meidän vähentää hakkuita nykyiseltä tasoltaan.

Hakkuiden ylätason määrittämiseksi olemme saaneet itse asiassa ohjeen jo vuonna 1713. Kestävän metsätalouden isä, saksalainen Hans Carl von Carlowitz opetti klassiseksi jääneessä oppikirjassaan: ”Puuta ei saa hakata enempää kuin metsät kasvavat”.

Oppi oli taustalla 1900-luvun alkupuolella, kun nykyinen Luonnonvarakeskus (Luke), silloinen Metsäntutkimuslaitos aloitti Valtakunnan Metsien Inventoinnit. Suomi käveltiin läpi Hangosta Utsjoelle ulottuvilla, 26 kilometrin välisillä linjoilla. Linjojen koealoilla mitattiin puuston kuutiot. Osasta puita kairattiin vuosiluston näytteet. Niistä on laskettu metsiemme keskimääräinen kasvu kymmenelle eri ajankohdalle, jaksolle 1936 – 2017.

Vastaava aineisto on kerätty hakkuiden ja luonnonlahoaman osalta. Niiden summaa nimitetään poistumaksi.

Luken mittaussarja kerttoo, että Suomi oli vielä sotien jälkeen von Carlowitzin opin vastaisessa tilassa. Puuta hakattiin enemmän kuin metsät kasvoivat. Laskennalliseen tasapainotilaan pääsimme vasta vuonna 1960. Sen jälkeen metsämme ovat kasvaneet poistumaa enemmän, ja vieläpä hivenen kiihtyvällä vauhdilla. Maataloudessa tilannetta sanottaisiin ylituotannoksi (jos vaikkapa ohran vuotuinen sato on suurempi kuin kotimaan tarpeemme ja viennin kysyntä).

Von Carlowitzin oppiin nojaten voimme toki nostaa hakkuut vaikka heti tänä vuonna tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kun laskemme hakkuiden päälle puuston vuotuisen luontaisen lahoaman (noin 15 miljoonaa kuutiota), koko poistuma nousisi tasolle 95 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se on alempi kuin esimerkiksi viimeisin, kauden 2014-2017 Luken kasvulukema 107 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Toinen laskennallinen havainto Luken mittauksista seuraa, kun kehitämme jo neljännesvuosisadan ajan harjoitettua täsmällistä metsänhoitoa. Metsien vuosikasvu nousee edelleen. Metsänviljelyyn on mukaan tultava esimerkiksi entistä jalostetummat taimet. Jo kasvuisia metsiä tulee lannoittaa yhtäältä tuhkalla ja toisaalta typellä.

Olemme kohenevan metsänkasvun tiellä. Hyvin hoitaen pääsemme 150 miljoonan kuution vuosikasvuun vuonna 2036.

VELI POHJONEN

Kotiseudun Sanomat. Mielipide. 12.3.2019