Ilmastosopimusta ei tulisi katkaista

Viime joulukuussa (2010) YK oli kutsunut Meksikkoon koolle maapallon ilmastoväen. Tavoitteena oli sopia hiilidioksidista numeroina ja aikatauluina, mitä edetään jatkossa kun Kioton sopimus umpeutuu vuonna 2012.

Meksikosta tuli nahkapäätös. Päätettiin, että mitään ei päätetä, mutta neuvotteluja jatketaan. Samanlainen nahkapäätös oli tullut jo vuotta aikaisemmin Kööpenhaminasta.

Kioton sopimuksen paaluvuosi on 1990. Takaraja on jakso 2008–2012, jolta lasketaan viiden vuoden keskipäästö. Sitä verrataan paaluvuoteen. Esimerkiksi EU lupasi alentaa päästöjään kahdeksan prosenttia.

Suurin saastuttaja Yhdysvallat lupaili Kiotossa seitsemän prosentin pudotusta. Lupaus jäi aikeeksi, kun Yhdysvaltain seuraava presidentti George Bush alkoi epäillä. Ilmastoa ei uhkaa mikään. Törsäys voi jatkua.

Ja kyllä USA onkin törsännyt. Tuorein päästölukema, vuodelta 2008, on 13 prosentin ylipäästö.

Suomella on voimassa Kioton nollataso. Pudotamme päästömme vuoden 1990 lukemaan. Tavoite oli haastava, sillä vielä 2003 ylipäästömme olivat 19 prosenttia.

Meksikossa saatoimme kuitenkin kehua. Saavutamme tavoitteen, koska jo vuonna 2008 olimme 0,2 prosentin alipäästössä. Hiilidioksidin päästöjen vähentäminen onnistui, kun äkkäsimme valita Kemijärven oikotien. Suljemme riittävästi sellu- ja paperiteollisuutta, muuallakin maassa.

Mutta tokkopa tällainen oikopolitiikka oli neuvottelijoillamme mielessä jo Kioton aikaan.

Maailman johtajat yrittävät tämän vuoden (2011) joulukuussa vielä kerran Kioton sopimukselle jatkoa Etelä-Afrikan Durbanissa. Ennusteet povaavat sopimukselle kuitenkin katkoa.

Euroopan unionin ympäristökomissaari Connie Hedegaard totesi jo huhtikuussa, että sitovista päästöleikkauksista tuskin päästään tänä vuonna sopuun. Komissaaria säesti Yhdysvaltain pääilmastoneuvottelija Todd Stern. Hän arveli, ettei USA tule tukemaan Kioton sopimuksen uusimista.

Pörssi huomasi mahtihenkilöiden puheet. Hiilidioksidin päästöoikeuden hinta on laskenut koko toukokuun. Suurimmat saastuttajat odottavat nyt, että ilmastotoimet pannaan hyllylle vuosikymmeneksi tai pariksi.

Ei itse muutoksen alkusyy ole mihinkään hävinnyt. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä nousee  herkeämättä. Tarkimmissa mittauksissa, vuodesta 1958 se on lisääntynyt 24 prosenttia. Viime vuosina nousu on ollut jopa hivenen kiihtyvää. Ilmastouhka on edelleen todellinen.

Vaikka isot tekijät lipsuvat, YK:n muiden ilmastoneuvottelijoiden tulisi ponnistella entistä lujemmin niin, että Kioton sopimus ei katkea. Suomen edustajien taas kannattaa sinnikkäästi ajaa meille edullisia uusiutuvan energian toimia.

Etelä-Saimaa. Näkökulma. 3.6.2011.