Uusiutuva kaasu ajaa asemiin

Kaasu oli viimeksi vahvana mukana Suomen energialinjauksisa 1990-luvun alussa. Eduskunta hylkäsi silloin viidennen ydinvoimalan. Vaihtoehdoksi tuli Venäjältä ostettava maakaasu. Sen näkyvin puoltaja oli silloinen nuori kansanedustaja Matti Vanhanen.

Sittemmin ydinvoima meni kaasun edelle ilmastosyistä. Uraani ei päästä hiilidioksidia, mutta maakaasu sitä päästää.

Toinen kaasun epäilyttävä ominaisuus oli sen ulkomaisuus. Saimme sitä vain itänaapurista tulevasta maakaasuputkesta, eikä maakaasua voi kotimaisin tuottein korvata. Esimerkiksi maatilojen tuottama biokaasu oli vain näpertelyä. Lisäksi se oli epäpuhdasta, eikä maa- ja biokaasua ei voinut ajatella sekoitettavan toisiinsa.

Nyt tekniikka on edennyt. Kymen Bioenergialle on tänä vuonna valmistumassa Kouvolaan niin iso biokaasulaitos, että Fortumin kaasuyhtiö Gasum kiinnostui siitä.

Raaka biokaasu puhdistetaan biometaaniksi ja sekoitetaan maakaasuverkossa luonnon metaaniin. Syksystä lähtien Gasum siirtää uusiutuvaa kotimaista kaasua ensimmäistä kertaa verkossamme, poltettavaksi etelärannikon fossiilivoimaloissa.

Vielä merkittävämmän päätöksen Gasum teki huhtikuussa Helsingin Energian kanssa. Yhtiöt kirjoittivat aiesopimuksen puuperäisestä, synteettisestä biokaasusta. Se tehdään metsähakkeesta vähän sota-ajan häkäpöntön tavoin. Nyt häkäpönttö on vain tehdaskokoa. Jalostamon tuottama puukaasukin on niin puhdasta biometaania, että se täyttää maakaasun laatuvaatimukset.

Hakkeen kaasutuslaitosta aletaan rakentaa ensi kesänä myös Vaasaan. Kaasua ei kuitenkaan puhdisteta maakaasuverkkoon, vaan se poltetaan pölymäisen kivihiilen asemesta Vaskiluodon Voiman kattilassa.

Fukusiman ydinonnettomuuden jälkeen kiinnostus kaasuun on kasvanut kaikkialla maailmassa. Esimerkiksi vapaimman energiatalouden maa Yhdysvallat luopunee lisäydinvoiman rakentamisesta perin arkipäiväisestä syystä. Vakuutusyhtiöt eivät enää Fukushiman jälkeen myy siedettävän halpoja vakuutuksia voimaloille. Ne alkavat tehdä sähköä helpommin hallittavasta maakaasusta. Sitä tuntuu löytyvän Yhdysvalloista ja Kanadasta jatkuvasti lisää.

Maakaasuun luottaa myös Saksa. Se runnoi yhdessä Venäjän kanssa Suomenlahden ja Itämeren ali Viipurista Greifswaldiin vedetyn maakaasuputken vauhdilla valmiiksi. Kaasu alkaa virrata Saksaan jo tänä keväänä (2011).

Maakaasun uusmarkkinoinnissa sen mainostetaan päästävän hiilidioksidia vähiten kaikista fossiilipolttoaineista, vain vajaa puolet öljyn ja kivihiilen päästöistä. Silti maakaasunkin päästöt ovat niin merkittävät, että niiden tasapainottamiseen on löydettävä ratkaisu.

Ratkaisu voi löytyä biomassasta, samasta energiapuusta mistä Gasum ja Vaskiluodon Energia alkavat tehdä puukaasua. Puuhan ei kaasuunnu kokonaan. Osa jää aina kiinteäksi biohiileksi. Kun sen upottaa ja varastoi maaperään, maakaasun aiheuttamia hiilidioksidin päästöjä voi tasapainottaa - aina hamaan tulevaisuuteen saakka, jossa uusiutuva, päästötön puukaasu korvaa maakaasun kokonaan.

Veli Pohjonen

Ilkka-Pohjalainen. Yleisöltä. 15.05.2011