Aurinkovoima varastoituu metsäviljelmiin

Nyt kun ikuisia saasteita jättävä, maanpäällinen, keinotekoinen ydinvoima on joutunut taas suurennuslasin alle, on hyvä muistaa että meillä riittää myös luonnollista voimaa.

Auringon uumenissa käy ydinreaktioista runsain ja tehokkain, fuusio. Sen energia saapuu maapallolle puhtaana valona. Suomen alue vastaanottaa tätä valoa joka vuosi energiassa laskettuna 1,3 tsettajoulea (ykkösen perässä on 21 nollaa). Kun vuonna 2014 energian kokonaiskulutuksemme oli 1,3 eksajoulea (18 nollaa), aurinkovoima vastasi tuhatkertaisesti koko kulutustamme.

Aurinkovoima on uusiutuvan jatkuvaa. Siinä on energiaongelmiemme kestävä ratkaisu. Meidän on vain saatava parempaan hallintaan aurinkoenergian kolme merkittävintä ulottuvuutta: itse auringon säteily, siitä syntynyt tuuli, ja auringon kasvattama biomassa.

Aurinkopaneeleista saatava sähkö halpenee parhaillaan. Sen tuotanto nousee nopeimmin Kiinassa. Tuulivoima nousee puolestaan Euroopassa, myös Suomessa.

Sekä auringon valoenergian että tuulivoiman pulmana on energian varastoiminen. Kesällä yllin kyllin saatavaa aurinkovoimaa pitää voida käyttää vielä pitkän talvenkin aikana. Tuulisen sään sähköä tarvitsemme myös tyveninä päivinä.

Puut ovat pulman ratkaisseet. Aurinkovoima muuttuu niissä kemiallisten yhdisteiden sidosenergiaksi eli biomassaksi. Talvella poltamme tätä voimaa taloissamme pilkkeinä ja pelletteinä. Kaukolämpöä jakava hakevoimala jauhaa sivutuotteenaan – tai päätuotteenaan – puusta myös sähköä.

Puiden aurinkovoimalan rakentaminen on helppoa. Puut pystyttävät itse itsensä ja leviävät laajalle alalle, kun ne on kerran kylvetty tai istutettu. Kun me levitämme tehdasvalmisteiset aurinkopaneelit vain yhden kerroksen telineiksi, puut kasvavat neulasensa tai lehtensä heti useaan kerrokseen.

Havupuista tehokkain monikenno on kuusi. Yhtä maaperän neliömetriä kohti istutuskuusikossa on neulasten pinta-alaa seitsemän neliömetriä. Avarammassa männikössä neulasten kennoa on hieman vähemmän, 3,5 -kertaisesti. Lähes kuusen peittävyyteen pääsevät nopeakasvuiset lehtipuut, jalostetut hybridihaavat ja pajut.

Puiden etevän monikennoisuuden takia metsää ei kannata raivata aurinkopaneeleiden kentäksi. Paneeleiden tehoalueiksi valikoituvat talojen katot, lähiöiden avoimet takamaat ja ympäristöarvoiltaan vähäisemmät, puuta kasvamattomat joutomaat.

Sen sijaan talousmetsät ja tuulivoiman voi yhdistää. Metsiimme on jo pystytetty nykyaikaisen korkeita tuulimyllyjä. Niiden siivekkeet pyörivät reilusti puuston yläpuolella.

Ruotsissa on vertailtu 30 vuoden ajan puiden aurinkoenergian sidontaa, kun niitä kasvatetaan metsäviljelminä biolämmöksi ja -sähköksi. Keski-Ruotsin, eli meillä Etelä-Suomen tasolla eniten aurinkoenergiaa varastoi jalostettu, pellolle riveihin viljelty Salix-paju, 130 gigajoulea (yhdeksän nollaa) hehtaarille vuodessa. Runkopuista kasvuisin oli hybridihaapa, 110 gigajoulea. Lannoitetusta istutuskuusikosta sai 100 gigajoulea, luontaisesti syntyneestä ja kasvaneesta kuusikosta 70 gigajoulea vuodessa.

Teemme ajatusleikin: ilmasto muuttuu niin että puu alkaa kasvaa koko Suomessa yhtä nopeasti kuin nyt Keski-Ruotsissa. Kuinka paljon puuvoimaa 20 miljoonaa metsähehtaariamme tuottaisivat, jos ne kasvatettaisiin parhaina metsäviljelminä. Vastaus on kaksi eksajoulea. Se on 54 prosenttia enemmän kuin nykyinen koko energian tarpeemme.

Ajatusleikin suhdeluvut kertovat metsien valtaisan merkityksen. Kun lisäämme tulevaisuudessa aurinkosähköä ja tuulivoimaa, niiden taustalla on silti koko ajan metsä. Puut ovat energian runsauden varasto. Puuvoimasta saatavalla sähköllä voimme puskuroida niin tuulivoiman tyvenet päivät kuin aurinkopaneeleiden keskitalven pimeydenkin.

Veli Pohjonen

Merikarvia-lehti. Mielipide. 19.2.2015