Tapion malli Afrikkaan

Suomalainen kehitysapu on huokaillut puoli vuosisataa, miksi metsät häviävät hyvistä hankkeista huolimatta Afrikassa. Tansaniassa puun tarve on 50 miljoonaa kuutiota, mutta metsät kasvavat vain 18 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Kannattaa katsoa omaa historiaamme. Kutsuimme 1800-luvun puolivälissä saksalaisen vapaaherra Edmund von Bergin arvioimaan metsämme. Hänen lausuntonsa kävisi malliksi Afrikan matkakertomuksiin: ”Metsän hävittämisessä suomalaiset ovat tuiki taitaviksi oppineet.”

Vapaaherran raportti oli metsätaloutemme käännekohta. Vuonna 1886 annettiin metsälaki: ”Metsää älköön hävitettäkö.” Perhemetsien paimeniksi perustettiin 100 vuotta sitten Tapio ja metsänhoitoyhdistykset.

Tapion tie toi tuloksen. Metsätaloutemme nousi 50 vuodessa hävityksen tilasta kestävyyteen. Laskennallinen käännekohta oli 1940-luvulla, kun metsämme kasvu ja poistuma olivat kumpikin 46 miljoonaa kuutiota.

Nyt metsämme kasvavat 100 miljoonaa kuutiota ja niistä poistuu 65 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Myös Afrikan metsätalouden kestävyyden ydin ovat pienviljelijät ja perhetilat. Valtion metsät ovat vapaissa väkirikkaissa maissa vähemmistöä. Sijoittajien plantaasimetsät johtavat valtauksiin ja ihmisoikeuksien polkemiseen.

Tapion tiessä olisi mallia Afrikan metsätaloudelle ja Suomen antamalle metsäavulle.

Veli Pohjonen

Savon Sanomat. Lukijan Sanomat. 4.9.2013