Vihreyden teollistamisen aatteen loivat Olli Rehn ja Juha Kuisma 1990-luvun alussa.
Vihreyden teollistaminen on aurinkoenergian virtaa, uusiutuvia luonnonvaroja, niiden raaka-ainejalostusta, energiajalostusta ja aineiden kiertoa.
Vihreyden teollistaminen perustuu tuotannon ja kulutuksen kiertojen sulkemiseen. Ihannetilassa tuotetaan uusiutuvia materiaaleja tavalla, joka on sovitettu aineen ja energian kiertoihin, jolloin jätettä ei synny lainkaan. Ympäristöongelmien ratkaisuna ei olekaan teollisuudesta luopuminen, vaan sellainen ekoteollisuus, joka perustuu kiertokulkutalouteen ja suljettujen kiertojen teknologiaan.
Vihreyden teollistaminen kääntää ympäristöajattelun ylösalaisin. Vihreässä teollisuudessa aineen kierto on suljettu. Vihreyden teollistaminen tekee jätteestäkin myyntitavaraa.
Pisimmällä on uuden sukupolven sahateollisuus. Sahalle sisään virtaa raaka-ainetta tukkipuuna. Sahalta ulos virtaa sahatavaraa kotimaan rakennukseen ja vientiin. Sahauksesta jää yli kuorta, purua ja losoa. Losot haketetaan. Hake myydään sellutehtaalle.
Kuori ja puru poltetaan sahan voimalassa sähköksi ja lämmöksi. Sähkö myydään sähköverkkoon ja lämmin vesi kaukolämpöverkkoon.
Sahauksen ja voimantuotannon jälkeen tukkipuusta on enää jäljellä voimalan tuhka. Vihreälle teollisuudelle sekin on tuote. Tuhka rakeistetaan, kuljetetaan kasvatusmetsiin ja levitetään metsänlannoitteena.
Myös sellu- ja paperiteollisuus ovat kehittyneet vihreyden teollistamisen ja puhtaamman ympäristön suuntaan sitten viimeisten 20 vuoden aikana.
2010-luvulla vihreyden teollistamisen haasteista yhä keskeisemmäksi ovat nousseet vesi ja sen mukanaan vesistöihin kuljettamat hyötyaineet (esimerkiksi typpi ja fosfori), haitta-aineet (esim. humus) ja raskasmetallit (esim. kadmium). Emme osaa kestävästi sulkea niiden kiertoja, emmekä muuntaa vesikierron haittoja hyödyiksi. Esimerkkejä ovat Talvivaaran kaivos, turvesuot, isot karjatilat ja jäteveden puhdistamot.
Yliopisto- ja muulla tutkimustasolla veden ja aineiden haasteeseen tunnetaan jo ratkaisuja. Käytännön sovelluksia Suomessa on vielä varsin vähän. Ne voisivat olla osa Suomi kuntoon kampanjaa. Oulun lääni, Kuusamo mukaan lukien, voisi tässä näyttää muulle Suomelle tietä.
Käsikirjoitus 31.1.2015.
No comments:
Post a Comment