Hoitamalla viisaasti vielä kasvavia maapallon luonnonmetsiä
sekä perustamalla lisää nopeakasvuisia ja runsaspuustoisia viljelymetsiä
kasvihuoneilmiötä on mahdollista vastustaa. Metsällä – sen puilla, pensailla ja
maaperän humuksella – on ilmakehään karanneen hiilidioksidin poistamisessa uusi
tehtävä.
Maapallon ilmakehässä on hiilidioksidia verraten vähän,
vain promillen kolmannes, tarkkaan mitaten 348 miljoonasosaa (ppm). Mutta vähäisyyttäänkin
hiilidioksidi on ilmakehän tärkeimpiä kaasuja. Hiilidioksidia tarvitsevat kasvuunsa
kaikki vihreät kasvit. Hiilidioksidia hengittävät, ulospäin, kaikki eläimet.
|
Vuonna 1993 viljelty, nopeakasvuinen,
hiiltä sitova kloonikoivikko Kiikalassa.
Metsänhoitoyhdistyksen toiminnan-
johtaja Juhani Suni vasemmalla.
Kuva 9.8.2011. |
Hiilidioksidin lisääntynyt pitoisuus saa ilmamassan käyttäytymään
lämpöä säästävän kasvihuonelasin tavoin; puhutaan kasvihuoneilmiöstä.
Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu. Yhdessä eräiden muiden
hivenkaasujen kuten metaanin, typen oksidien ja klorofluorikarbonien
(CFC-kaasujen) kanssa hiilidioksidi hienosäätää maapallon ilmastoa.
Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden tiedetään olevan parhaillaan
nousussa. Tutkimalla mannerjäätikön sisään jääneitä ilmakuplia on pystytty laskemaan
että hiilidioksipitoisuus oli vuoden 1750 tienoilla 20 prosenttia nykyistä
alempi, lukemassa 280 ppm.
Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja maan pinnan lämpötilan
välillä on havaittu suora yhteys. Mitä
enemmän ilmakehässä on hiiltä, sitä lämpimämpi on ilmasto.
*****
Teksti on julkaistu Kalevassa yliönä 10.3.1990. Teksti ladattu 26.11.2011.