Sudanin metsänviljely menee kyliin

Kun sudanilainen viljelijä oppii kasvattamaan puita, aavikoitumisen torjunta saa puhtia. Mutta viljelijä tarvitsee avukseen uuden menetelmän, peltometsäviljelyn. Peltokasvien ja monikäyttöpuiden yhteiskasvatus merkitsee elvyttävää vihreää aaltoa.

Sudan ja Suomi aloittivat metsäalan kehitysyhteistyön kymmenen vuotta sitten. Neuvottelu- ja sopimusvaiheen päätyttyä loppuvuodesta 1979 kaksi kehitysapuvaroin palkattua suomalaista metsäasiantuntijaa matkasi Sudaniin. Heidän tavoitteensa oli paitsi tutkailla Sudanin metsätalouden mahdollisuuksia ylipäänsä, käynnistää aavikoitumisen torjuva metsitys Valkoisen Niilin maakunnassa, kolmesataa kilometriä maan pääkaupungista Khartumista etelään.

Meskiitti (Prosopis juliflora) on tehokkain metsänviljelyn
puu Saharan hiekkadyynien ja kylien välissä.

Sudanin metsänviljely menee kyliin

Kun sudanilainen viljelijä oppii kasvattamaan puita, aavikoitumisen torjunta saa puhtia. Mutta viljelijä tarvitsee avukseen uuden menetelmän, peltometsäviljelyn. Peltokasvien ja monikäyttöpuiden yhteiskasvatus merkitsee elvyttävää vihreää aaltoa.

Sudan ja Suomi aloittivat metsäalan kehitysyhteistyön kymmenen vuotta sitten. Neuvottelu- ja sopimusvaiheen päätyttyä loppuvuodesta 1979 kaksi kehitysapuvaroin palkattua suomalaista metsäasiantuntijaa matkasi Sudaniin. Heidän tavoitteensa heillä oli paitsi tutkailla Sudanin metsätalouden mahdollisuuksia ylipäänsä, käynnistää aavikoitumisen torjuva metsitys Valkoisen Niilin maakunnassa, kolmesataa kilometriä maan pääkaupungista Khartumista etelään.

Meskiitti (Prosopis juliflora) on Sudanin
peltometsäviljelyn varmin puulaji.

Vieraita puulajeja hyödynnetään menestyksellisesti kaikkialla

Vastustaessaan eukalyptuksen viljelyä (HS 19. 2.) dosentti Kauri Mikkola naulaa tiukan teesin: "Vieraita puulajeja ei pitäisi käyttää". Näin tiukka vaatimus kajoaa syvälle hyötykasvien viljelyn aatemaailmaan.

Eucalyptus saligna, Wondo Genet,
yliopiston puulajipuisto

Jos vieraat puulajit suljetaan metsänviljelystä, afrikkalainen viljelijä ei voisi kasvattaa australialaista eukalyptusta tarvepuukseen. Vastaavasti suomalainen viljelijä ei voisi istuttaa lehtikuusta (kotoisin Siperiasta), indonesialainen viljelijä kumipuuta (kotoisin Amazonilta) tai kolumbialainen viljelijä kahvia (kotoisin Etiopiasta) - kai kahvikin puuvartisena kasvina käy esimerkistä.

Eukalyptus on Etiopian energiapuu

Vuonna 1895 teki muuan ranskalainen rautatieinsinööri Etiopian silloiselle keisarille Menelik II:lle merkillisen ehdotuksen. Maan pääkaupunki Addis Abeba oli ajautumassa polttopuupulaan, kun kaupunkia ympäröiviä luonnonmetsiä hakattiin kasvavalle väestölle yhä nopeammin. Rautatieinsinööri ehdotti keisarille metsänviljelyä Addis Abeban ympäristöön, mutta kehotti samalla unohtamaan paikalliset puulajit ja kokeilemaan niiden asemesta eukalyptusta, Australiasta peräisin olevaa lehtipuuta. Sen kasvukyvustä oli kantautunut lupaavia tietoja Afrikan eteläisemmistä maista.

Metsänhoidon vastaisku - Silviculture strikes back

Hoitamalla viisaasti vielä kasvavia maapallon luonnonmetsiä sekä perustamalla lisää nopeakasvuisia ja runsaspuustoisia viljelymetsiä kasvihuoneilmiötä on mahdollista vastustaa. Metsällä – sen puilla, pensailla ja maaperän humuksella – on ilmakehään karanneen hiilidioksidin poistamisessa uusi tehtävä.

Maapallon ilmakehässä on hiilidioksidia verraten vähän, vain promillen kolmannes, tarkkaan mitaten 348 miljoonasosaa (ppm). Mutta vähäisyyttäänkin hiilidioksidi on ilmakehän tärkeimpiä kaasuja. Hiilidioksidia tarvitsevat kasvuunsa kaikki vihreät kasvit. Hiilidioksidia hengittävät, ulospäin, kaikki eläimet.

Vuonna 1993 viljelty, nopeakasvuinen,
hiiltä sitova kloonikoivikko Kiikalassa.
 Metsänhoitoyhdistyksen toiminnan-
johtaja Juhani Suni vasemmalla.
Kuva 9.8.2011.

Hiilidioksidin lisääntynyt pitoisuus saa ilmamassan käyttäytymään lämpöä säästävän kasvihuonelasin tavoin; puhutaan kasvihuoneilmiöstä. Hiilidioksidi on merkittävin kasvihuonekaasu. Yhdessä eräiden muiden hivenkaasujen kuten metaanin, typen oksidien ja klorofluorikarbonien (CFC-kaasujen) kanssa hiilidioksidi hienosäätää maapallon ilmastoa.

Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden tiedetään olevan parhaillaan nousussa. Tutkimalla mannerjäätikön sisään jääneitä ilmakuplia on pystytty laskemaan että hiilidioksipitoisuus oli vuoden 1750 tienoilla 20 prosenttia nykyistä alempi, lukemassa 280 ppm.

Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja maan pinnan lämpötilan välillä on havaittu suora yhteys.  Mitä enemmän ilmakehässä on hiiltä, sitä lämpimämpi on ilmasto.

*****

Teksti on julkaistu Kalevassa yliönä 10.3.1990. Teksti ladattu 26.11.2011.

Lue koko teksti täältä

Metsien häviäminen johti Etiopian nälänhätään

Niilin ihme: joen säännöllinen tulva ja sen mukanaan kuljettama hedelmällinen liete - jo alakoulun uskonnon tunnilla opimme kuinka faaraoiden Egypti, sen hyvinvointi ja kulttuuri olivat riippuvaisia tuosta ihmeellisestä, etelän hiekkaerämaasta virtaavasta joesta. Kerran vuodessa Niilin tulva kuljetti joen alajuoksun pelloille mutaa ja liejua, luonnon omaa lannoitetta, ja taas uusi vehnäsato voitiin kasvattaa.