Metsästä keräämämme energiapuu on tyypillisesti rungoltaan ohutta riukua, joka ei ole vielä kasvanut paperipuun kokoon. Energiapuu oksineen on ensiharvennuksen halpaa pienpuuta. Sitä maassamme kyllä riittää.
Turpeen polton jo lähes poistuttua energiapuun kysyntä on selvässä nousussa. Energiapuun (kokopuun) keskimääräinen hankintahinta koko maassa oli 2010-luvulla tasolla 20 euroa kiintokuutiolta. Sen jälkeen hinta alkoi nousta. Se ylitti 40 euroa vuoden 2024 kolmannella neljänneksellä.
Hankintahinta kertoo hinnan, kun puu on myynnissä metsätilallisen itsensä kasvattamana, ja lopulta tienvarteen kerättynä, myyntiin tarkoitetussa runko- tai oksakasassa.
Energiapuun hankintahinnassa on kuitenkin hienoinen mysteeri. Osan 40 eurosta pitäisi olla tuloa metsäänsä kasvattavalle, ja osan konemiehen palkkaa energiapuun korjuusta ja kuljetuksesta tien varteen.
Metsäntutkimuslaitos selvitti jo vuonna 2011 energiapuun tulojen ja menojen merkillisen suhteen. Tyveltään kuusisenttisenä, oksineen kerättynä, energiapuun korjuu tien varteen maksoi raskain nykykonein keskimäärin 58 euroa kiintokuutiolta.
Jos minkä tahansa tavaran tuottaminen maksaa sen arvoa enemmän, puuhastelussa ei pitäisi olla järkeä. Toistaiseksi pienikokoisen energiapuun keräilyn tappioista on selvitty valtion maksamin tukiaisin.
Valtion Teknillinen Tutkimuskeskus (VTT) selvitti 2013 energiahakkeen tuotantoa toiselta kannalta. Sen sijaan että energiapuut kerätään metsästä järeillä koneilla yksin puin, VTT pohti voisiko pystykasvuston puida massamenetelmällä suoraan hakkeeksi. Menetelmä olisi muunnelma maatalouskonein toteutetusta peltoviljelystä.
Parhaiten menetelmään sopii pellolle viljelty lyhyen kierron paju. Siitä on käytännön kokemusta ja mittaustietoa Ruotsista ja Tanskasta. Menetelmä oli osa myös suomalaista Metsäntutkimuslaitoksen PERA-projektia (Puu Energian Raaka-Aineena) 1980-luvulla.
Jos pellon viljelypajukko puidaan viljan tavoin suoraan hakkeeksi, korjuun kustannus putoaa kymmeneen euroon. Myytävä tuote on jo valmiiksi tien varressa hakkeena. Viljellyn pajukon kasvattajalle jäisi nykyhinnoin selvää nettotuloa.
Energiapuun hintamysteerissä on kyse isommasta asiasta kuin poliittisesta kiistelystä tukiaisten myllyssä. Lyhyen kierron energiapuussa ja sen massakorjuussa on kyse viljelyn eli kulttuurin (latinaksi: agricultura) kehityksestä.
Läpi kulttuurimme historian ihminen on taloudessaan pyrkinyt keräilystä viljelyyn. Entisaikaan viljat kerättiin sirpillä lyhteiksi. Nyt ne puidaan jyvinä suoraan siiloon.
Entisaikaan karjan rehuheinä kerättiin soilta kantamalla se kesällä niittylatoihin ja ajamalla se talvella hevosilla navettaan. Nyt heinä viljellään pellolla ja korjataan traktorilla valkoisten muovipaalien kautta suoraan lehmille.
Kulttuurimme historia opettaa, että energiapuun hinnassakin mysteeri ratkeaa vasta, kun energiahakkeen tuotannossa siirrytään keräilystä viljelyyn.
VELI POHJONEN
No comments:
Post a Comment