Nykyinen kohu talousmetsien puuston riittävyydestä alkoi jo 2010-luvulla, ilmastokiistelyn myötä. Kohu yltyi, kun raakapuun tuonti Venäjältä pysähtyi 2022. Ennen Ukrainan sotaa metsäteollisuutemme raakapuusta 13 prosenttia oli peräisin Venäjältä.
Puun riittävyyden varmistamiseksi meidän on varauduttava monipuolisempaan metsätalouteen. Tarvitsemme havumetsien lisäksi myös lyhyen kierron vesovia lehtipuita.
Vastaavia huolia on ollut ennenkin. Niihin on ollut tapana vastata tutkimuksella.
Näyttävä esimerkki oli Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahaston (Sitran) 1970-luvun hanke ”Suomen nopeakasvuisimmat metsät”.
Sitran visioista näki pisimmälle Helsingin yliopiston Malminkartanon tilanhoitaja Matti Kares. Hän esitti 1976 kansallisilla maatalouden vuotuisilla neuvottelupäivillä, että viljelisimme pelloilla myös nopeakasvuisia lehtipuita. Puumassan voisi puida pellolta teollisuudelle jo 2-5 vuoden kierrolla.
Ajatus eteni MTK:n keskusteluihin. Silloinen puheenjohtaja Veikko Ihamuotila, itsekin maineikas metsätilallinen, kannusti 1977 tuottajia viljelemään sopivilla pelloillaan lyhytkiertopuita.
Viljelymaata lehtipuille silloin riitti. Ennen EU-aikaa maataloutemme oli sitkeässä ylituotannossa. Vielä 1992 Suomen Maataloustieteellinen Seura puhui miljoonan peltohehtaarin ongelmasta.
Vesametsien peltoviljely ei sopinut EU:n maatalouteen. Liittymisemme unioniin 1995 poisti kyllä perinteisten maatalouskasvien ylituotannon. Liikapeltojen uskottiin palaavan viljalle, eikä maata lehtipuille enää ollut.
Neljännesvuosisadan EU-kautemme näyttää nyt, että liikapellot eivät palautuneetkaan ruoan tuotantoon. Ne muuttuivat ympäristötuetuiksi luonnonhoidon pelloiksi. Niitä meillä oli vuonna 2022 yhtyeensä 122000 hehtaaria. Se on 5,4 prosenttia koko peltoalastamme. Näille pelloille on nyt uusi tarve.
Suomen metsien keskikasvu on Luken tuoreimman tiedon mukaan 4,5 kiintokuutiota vuodessa hehtaarilta. Vesametsien käytännön viljelmillä pääsee helposti 3-4 kertaa yli tämän, yli 15 tai jopa 20 kiintokuution.
Kenttäkokeissa vuonna 1989 mitattu vesametsätalouden kasvun ennätys on koripajulla: 85,8 m3/ha/v (viite). Suomen puiden vuotuisen pituuskasvun ennätys on mitattu vastaavasti siperianpajulla: 4,7 metriä vuodessa.
Vesametsätaloudella on myös erikoinen ilmastoetu. Kun tiheässä kasvava vesakko avohakataan muutaman vuoden välein, uudella vesametsällä on jo juuristo valmiina. Se varastoi hiiltä maaperään kestävän kerryttävästi aina siihen saakka, kunnes vesametsä uudistetaan yhä satoisammaksi jalostetulla lajikkeella.
Ukrainan sota loi jo puoli vuosisataa tunnetulle vesametsätaloudelle uuden näkymän. Voimme nopeasti viljellä ja kasvattaa puubiomassaa metsättömillä luonnonhoidon pelloilla.
Monipuolistamalla metsätalouttamme saamme nopeasti lisää raaka-ainetta sellu- ja kartonkiteollisuudelle. Ratkaisu talousmetsien puun riittävyyden kiistaan on siis jo olemassa.
VELI POHJONEN
Sydän-Satakunta. Mielipide. 25.5.2023
viite
Pohjonen, V. 1995. Puun lyhytkiertoviljely pelloilla. Julkaisussa: Hytönen, J. & Polet, K. (toim.) Peltojen metsitysmenetelmät. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 581: 180–211.
No comments:
Post a Comment