Keskeinen paperin tuottajamme UPM julkaisi loppukesästä (2020) kaksi hätkähdyttävää tiedonantoa. Heinäkuussa yhtiö kertoi koko painopaperin tuotantonsa painuneen tappiolle.
Elokuussa seurasi varoitus Kaipolan tehtaan sulkemisesta vuoden loppuun mennessä. Kyseessä on viimeinen tavallista sanomalehtipaperia valmistava laitos Suomessa.
Paperin alamäki ei ole silti yllätys. Paperin tuotantomme on hiipunut jo parikymmentä vuotta.
1990-luvulla uskoimme paperin nousuun. Sitten kehittyi digitalous. Luemme kännykästä päivän lehdet. Hoidamme tabletilla etäkokoukset sähköisesti pöytäkirjoineen. Lataamme kokonaisia kirjoja tietokoneemme kovalevylle.
Onneksi metsäteollisuuden toinen pääosanen sellu tahkoaa tulosta. Se on onneksi myös puuta kasvattaville metsätilallisille.
Selluun pohjaa pakkauskartonki. Verkkokaupasta ostamme tavaraa etänä. Tavara postitetaan eri puolilta maailmaa pakattuna kartonkiin.
Koko selluteollisuus kartonkeineen tarvitsee jatkossa raaka-ainetta vielä enemmän kuin paperin kaudella laskimme. Huoli puun riittävyydestä syvenee. Samalla kasvaa tarpeemme lisätä metsien hiilen nieluvarastoa.
Voisimmeko tuottaa biotuotteille vahvaa kuitua muustakin kuin männystä ja kuusesta?
Kuitu on selluvaiheessa mitaltaan milliluokkaa. Ei kuidun tarvitse välttämättä olla peräisin kymmenmetrisestä harvennuspuusta. Kuitua saa myös peltosellusta. Pohjoisessa vyöhykkeessämme mahdollisia viljelykasveja on ainakin kaksi: ruokohelpi ja hamppu.
Ensimmäiset ruokohelvet viljeltiin Suomen pelloille keväällä 1990. Ruokohelven kuidutukseen tehtiin tehdassuunnitelma, nimeltään Peltosellu Oy. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapajärvi ja Oulu.
Peltosellu tyssäsi 2000-luvun vaihteessa. Rahoittajat eivät halunneet vielä tuoda uudentyyppistä heinäsellua silloin kukoistaneen paperin kylkiäiseksi.
2020-luvun Suomelle lupaava peltosellun ehdokas on hamppu. Se on yksivuotisista peltokasveistamme eräs eniten biomassaa tuottavia.
Hampun viljely on hallittu jo vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja. Suomessa hamppua voi kasvattaa aina napapiirille asti. Kesällä 2020 näyttäviä pohjoisia viljelmiä kasvoi muun muassa Limingassa ja Tyrnävällä.
Nykyiset EU:n sertifioimat kuituhampun lajikkeet on täsmäjalostettu niin, että kemiallisista rohto- tai huumevaikutuksista ei tarvitse olla huolissaan. Maassamme kasvoi EU-luvallista hamppua 700 hehtaaria vuonna 2019.
Hampun kuitu on lujaa. Vaikuttava meriitti löytyy purjelaivojen rahtiajalta. Vientitavaramme kulki pitkin meriä suurilla purjelaivoilla. Kestävin purjekangas valmistettiin hampun kuidusta.
Kukintojensa ja siementensä alapuolelle hamppu kasvaa lujan, parimetrisen kuituvarren. Sille biotalous etsii tänään uutta käyttöä, esimerkiksi sellun ja kartongin lisäraaka-aineeksi.
Yksivuotisen kuituhampun viljely monipuolistaisi maa- ja metsätalouttamme sekä teollisuuttamme. Sitä paitsi ilmastotalous voi jatkossa rajata metsien lisäkäyttöä, kun kohu hiilinieluista kiihtyy. Siksi peltosellun ennakkoluulotonta tutkimusta tarvitaan.
VELI POHJONEN
No comments:
Post a Comment