Energiapuu vahvistuu ilmastokamppailussa

Ilmastokamppailu käy kuumana. Päästömaksulla korotetun kivihiili- ja turve-energian hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu.

Edellisen kerran vaihtoehtoja punnittiin 2010-luvun alussa. Puun kasvattajalle energiapuusta maksettiin nykyistä paremmin. Hän saattoi kilpailuttaa, myykö tien varren puupinonsa voimalalle vai myykö pinonsa normaaliin tapaan sellutehtaalle.

Energiapuun kauppa seuraa talouslaskennan varjohintaa. Metsän kasvattajalle se kertoo ylimmän kuutiohinnan, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta. Siitä saatavan energian on oltava voimalalle hivenen alle kivihiilen energian hinnan.

Varjohinta peilautuu männyn kuitupuun tienvarsihintaan (hankintahintaan). Se on talouslaskennassa yksinkertaisimmin vertailtava puun markkina-arvo.

Varjohinta on kahden osan summa. Perusosa tulee kivihiilen satamahinnasta maailmalla ja lisäosa hiilidioksidin päästömaksusta.

Alimmillaan energiapuun varjohinta kävi 17 eurossa kiintokuutiolta, helmikuussa 2016. Kivihiilen osuus oli silloin 13 euroa ja päästömaksun 4 euroa. Samaan aikaan pienpuu oli kalliimpaa. Mäntykuidun tienvarsihinta oli 28 euroa kiintokuutiolta, koko Suomessa keskimäärin.

Yli kympin verran kalliimpaa pienpuuta ei voimalan kannattanut energiaksi ostaa. Halpa kivihiili jatkoi vahvana.

Tilanne muuttui kolmessa vuodessa. Hiilidioksidin päästömaksun hinta on noussut jyrkästi.

Vuoden 2019  lopussa energiapuun varjohinta oli 36 euroa kiintokuutiolta. Siitä kivihiilen osuus on 17 ja päästömaksun 19 euroa. Mäntykuidun tienvarsihinta on vastaavasti vain 32 euroa kiintokuutiolta. Uudessa asetelmassa ilmastoystävällisen voimalan kannattaisi ostaa tienvarren pinopuuta samaan hintaan kuin päästömaksulla korotettua kivihiiltä, eli kolme euroa kuitupuuta kalliimpaan hintaan.

Energiapuun varjohinnan nousu lähti liikkeelle Pariisin 2015 ilmastokokouksesta. Näkyvimmin aiheesta puhui maapallon ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti vuoden 2017 seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloiselta tasoltaan kolminkertaiseksi. Se vähentäisi heti kivihiilen polttoa.

Hiilidioksidin päästömaksu on kirinyt Macronin polulla. Hiilidioksiditonnin hinta on noussut 7,1 eurosta 26,7 euroon eli 3,8 -kertaiseksi.

Päästömaksun nousulla on seuraamuksensa. Esimerkiksi pitkään kivihiileen uskonut pääkaupungin seutu suunnittelee vakavissaan korvaavansa voimaloidensa kivihiilen metsähakkeella ja puusta puristetulla pelletillä.

Kuorma-autoilla kuljetettavaa haketta uudet ilmastovoimalat tarvitsevat lähimaakunnistaan paljon. Metsämaakuntien pelletti kulkee rintamaille rahtijunalla. Pohjanlahtea pitkin pelletti kulkee voimaloihin rahtilaivalla.

Metsänkasvattajat tykästyvät kehitykseen. Kun kivihiili ja turve hiipuvat, energiapuu palaa takaisin ilmastokamppailuun. Edessä on hakkeen ja pelletin paranevat markkinat.

VELI POHJONEN

Iijokiseutu. Kolumni. 2.1.2020