Biohake uusiutuu nopeasti

Nopeasti uusiutuvan hakepajun
(Salix viminalis) viljelmä

Euroopan unioniin ja Suomeenkin on syntynyt ilmaston asiantuntijoiden uusi koulukunta. Se nimeää metsähakkeen hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. Koulukunta väittää, että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee liian kauan sitoa takaisin hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Pääosa metsätiedemiehiä ja -naisia on edelleen toista mieltä. Kasvava metsä tuottaa aina aidosti uusiutuvaa energiaa, kun puuta vertaa satoja miljoonia vuosia kallioperässä varastoituneeseen kivihiileen.

Koulukuntien kiivaasta väittelystä on seuraamuksensa. Kansainvälisiä energiarajoitteita voi tulla pitkän kierron puulle. Siksi meidän tulee varautua esittelemään Brysselissä nykyistä monipuolisempi hakkeen tuotanto. Siinä tarvitaan havupuiden lisäksi lehtipuiden lyhytkiertoviljelyä.

Lyhyen kierron (3–5 vuotta) energiapaju kuuluu nopeasti uusiutuviin energialähteisiin. Pajun energiaviljely kehitettiin 1980-luvulla Etelä-Ruotsin peltomaille. Pohjoismaat olivat silloin maatalouden ylituotannossa. Peltoa oli tarjolla.

Suomessa energiapajua kokeili perusteellisimmin Imatran Voima Oy (nykyinen Fortum) vuosina 1983–1993 Kopparnäsin tilallaan Inkoossa. Menetelmä ei kuitenkaan ehtinyt käytäntöön. Liittyminen Euroopan unioniin poisti maataloudesta ylituotannon ja liikapellot.

Pohjoisiin olosuhteisiin kehitettyä energiapajua voi meillä istuttaa kesantopeltojen ohella myös käytettyihin turvesoihin. Vapolla on suopohjien menetelmästä näyttöä aina Haapaveden Piipsannevaa myöten.

Suopohjat ovat uusi luonnonvaramme. Niitä on vapautunut 40,000 hehtaaria, ja niitä vapautuu jatkossa 2500 hehtaaria vuodessa. Suopohjille etsitään parhaillaan uutta käyttöä.

Nopeasti kiertävän hiilidioksidin ohella suopohjien energiapajukoilla on lisäetu. Euroopan unioni karsastaa bioenergiaa silloin, kun se kilpailee ruoan tuotannon kanssa. Onneksi pääosa turvesoitamme on tärkeimmän ruokaviljan, vehnän tuleentumisrajan pohjoispuolella. Siellä suopohjien paju ei kilpaile maasta vehnän kanssa. EU-politiikan pöydissä tämä painaa.

Nopeasti uusiutuvaa biohaketta kasvavan pajun viljelyä tulisi edistää 2010-luvulla. Tulevissa kansainvälisissä neuvotteluissa hakepaju vahvistaa metsäenergian valikoimaamme.

Veli Pohjonen

Turun Sanomat. Lukijoilta. 12.5.2016