Suomen puiden ennätyskasvu vuosipituudessa saavutettiin Hämeen ilmastossa

Syksyllä, kasvukauden 2023 jälkeen hämäläisellä maatilalla, Pälkäneen kunnassa, mitattiin puiden vuotuisen pituuskasvun Suomen ennätys.

Pellolla jo useita vuosia kasvatettu lyhytkiertopajukko oli korjattu ensin kantoihin huhtikuussa 2023. Sitten kantovesat alkoivat kasvaa kevään hakkuun jälkeen vauhdikkaasti. Ne jatkoivat näin läpi koko suotuisan kasvukauden.

Pisin kantovesa oli mitaltaan 511 senttimetriä kasvukauden 2023 jälkeen.

Puiden ja ylipäänsä kasvien vuotuista pituuskasvua on luontevin tarkastella kasveille suotuisen, termisen kasvukauden jaksolle. Se alkaa keväällä, kun keskilämpötila nousee yli viiden asteen ja päättyy vastaavasti syksyllä, kun keskilämpötila laskee alle viiden asteen.

Vuonna 2023 termisen kasvukauden pituus oli Pälkäneellä 181 vuorokautta. Sillä jakaen keskimääräinen kasvunopeus oli Pälkäneen pajulla 2,82 senttimetriä päivässä eli 85,9 senttimetriä kuukaudessa. Lukema on vaikuttava, kun sitä vertaa puiden pituuskasvun maailmanennätykseen. Se löytyy Guinnesin ennätysten kirjasta.

Puiden pituuskasvun maailmantason vuosiennätys on saavutettu ymmärrettävästi sellaisissa tropiikin oloissa, missä termisen kasvukauden pituus on ympärivuotinen, ja missä kasvulle on maaperässä koko ajan riittävästi vettä.

Peltometsäviljelyn ja ylipäänsä lyhyen kierron lehtipuut ovat myös näissä oloissa arvattavasti nopeakasvuisempia kuin pitemmän kierron havupuut.

Malesiassa, itäisen Borneon saarella kasvatettu Albitsia-puu (Moluccan albizia – Falcataria moluccana), on kasvanut Guinnesin kirjan maailmanennätyksen: ensimmäisen 13 kuukauden aikana 10,74 metriä. Kuukautta kohti laskien pituuskasvua oli 82,6 senttimetriä, siis hivenen alle Pälkäneen viljelypajun.

Pälkäneen ennätyskasvuisa paju kuuluu lajiin Siperianpaju, sen lajikkeeseen Salix schwerinii ’Amgunskaja’. Siperianpajun varhaiset pistokkaat tuotiin vuonna 1980 itänaapurista Metsäntutkimuslaitokseen, Suonenjoen koeasemalle. Tuonti oli osa silloista Suomen ja Neuvostoliiton välistä teknis-tieteellistä yhteistyösopimusta.

Siperianpajun ominaisuuksiin kuuluu voimallisen pituuskasvun lisäksi lehtiruosteen kestävyys. Kasvua hidastava lehtiruoste leviää moniin lehtipuihin juuri sellaisina kesinä, kun kasvuolosuhteet ovat muuten suotuisat, niin lämpötilan kuin sademäärän kannalta.

Siperianpajun viljelyn kokeilu alkoi Suonenjoella 1981. Sittemmin kokeet painottuivat Joensuun yliopiston metsätieteelliseen tiedekuntaan. Siperianpajun pistokkaita monistettiin viljelykokeisiin eri puolille Etelä-Suomea, myös Pälkäneen kokeeseen.

Nopeakasvuisen pajun mahdollisuuksia olisi syytä punnita tänään uudelleen, nyt puubiomassan saatavuuden, huoltovarmuuden, ilmastokamppailun, kotimaisuuden ja maatalouden elinvoiman monipuolistamisen kannalta. Lyhytkiertopuiden pituuskasvun merkittävä Suomen ennätyskin siihen kannustaa.

Suomen ennätys kertoo, että Hämeen ekologiset olot ovat tällaiselle viljelylle maamme parhaat.

Veli Pohjonen

Suomenmaa. Mielipide. 26.8.2024