Tuesday, January 06, 1998

Tropiikin metsänviljelyn asiantuntija

Maatalous- ja metsätieteiden lisensiaatti Kalevi Karsisto kuoli sairauskohtaukseen Espoossa 13. joulukuuta (1997) 54-vuotiaana. Hän oli syntynyt 13. lokakuuta 1943 Salmissa, rajan taakse jääneessä Karjalassa.

Karsisto valmistui metsänhoitajaksi 1967 ja alkoi tutkia metsänviljelyä Muhoksen metsäntutkimusasemalla. Suometsien fosforiravinteita koskeva lisensiaattitutkimus valmistui 1976.

Bioenergian tutkimus alkoi Suomessa 1978. Karsisto oli tutkimuksen aloittanut koordinaattori. Hän oli ensimmäisiä, joka ymmärsi ojitetuille soille syntyneiden hieskoivikoiden arvon energialähteenä. Karsiston bioenergiakausi huipentui 1981-85, kun hän toi polttopuriste- eli pellettimenetelmän Suomeen.

Tropiikin metsänviljelyn tutkijaksi ja asiantuntijaksi Enso-Gutzeitin palvelukseen Kalevi Karsisto siirtyi 1986. Haasteeksi tuli Sahelin metsänviljely. Suomi oli rahoittanut kehitysapuvaroin jo 1980-luvun alusta Valkoisen Niilin metsähanketta Sudanissa, 300 kilometriä Khartumista etelään, mutta metsänviljely ei ottanut onnistuakseen Saharan etelälaidan ankarissa oloissa.

Kalevi Karsisto pani alkuun Sudanissa järjestelmällisen metsänviljelyn koetoiminnan, joka yhdisti puulajivalinnan, taimitarhat, maaperän muokkauksen, taimien istutusmenetelmät ja taimikoiden hoidon. Hän kytki tiimiinsä mukaan myös paikalliset kyläläiset peltometsäviljelyn ja kylämetsätalouden avulla.

1980-luvun loppuun mennessä Karsiston metsänviljelyn tiimi kehitti Sahelin vihreäksi aalloksi nimetyn metsänviljelymenetelmän. Tuloksia alkoi syntyä myös käytännössä. Meskiittipuista vihertyviä Valkoisen Niilin kyliä ja peltometsäviljelmiä näkyi jo 1990-luvun alkupuolen satelliittikuvissa.

Sahelin vihreän aallon metsitysmenetelmä antoi aavikoitumisen torjuntaan uuden toivon. Jos ihmiskunta niin haluaa, Afrikan köyhien maiden aavikoituminen on mahdollista pysäyttää. Se tarvitsee rikkaan maailman kehitysapurahaa. Se tarvitsee saumatonta kylätason kehitysyhteistyötä eri ihmisten ja kansallisuuksien välillä. Se tarvitsee suomalaisiltakin löytyvää metsänviljelyn tietotaitoa. Mutta erityisesti se tarvitsee vahvaa tahtoa ylivoimaisilta tuntuvien luonnonhaasteiden edessä.

Kalevi Karsistolla oli tuo tahto. Sahelin vihreän aallon metsitystutkimuksesta piti tulla hänen väitöskirjansa Joensuun yliopiston metsätieteelliseen tiedekuntaan, mutta työ jäi kesken.

1990-luvun loppupuolella Kalevi Karsiston metsänviljelyn asiantuntemuksella oli vientiä kaikkialla tropiikissa.

Hänen viimeisiä haasteitaan oli Indonesian aikaa sitten hävitettyjen sademetsien - nyt alang-alang heinää kasvavien, moneen kertaan palaneiden, maaperältään köyhtyneiden alueiden - uudelleen metsitys. Muhoksen suometsissä opitut lait puiden kasvinravinteista saivat uuden sovelluksen toisella puolen maapalloa.

Kalevi Karsisto luennoi säännöllisesti Joensuun yliopistossa tropiikin metsänviljelyn ongelmista ja ratkaisuista. Hän oli värikäs opettaja, jonka luennoilta ei vauhtia eikä kipinää puuttunut.

VELI POHJONEN

Lisensiaatti Kalevi Karsisto. Muistokirjoitus. Helsingin Sanomat. 6.1.1998


No comments: