Jokapäiväinen elämämme perustuu paitsi leipään myös kuituun. Pukeudumme tropiikissa kasvatetusta puuvillasta valmistettuihin vaatteisiin. Tilaamme kartonkipakkauksissa talviruokaa. Luemme sellukuituun pohjautuvia sanomalehtiä. Tarvitsemme uusiutuvaa kuitua myös erityisiin rakennustarvikkeisiin.
Kuitua Suomen teollisuus on saanut vuosikymmeniä harvennuspuusta. Viime aikojen metsäkiistat ovat kuitenkin herättäneet huolen riittääkö raaka-ainetta kuituteollisuudellemme. Alkuvuoden häkellyttävin tieto tuli kesäkuussa, kun Stora Enso ilmoitti sulkevansa Sunilan sellutehtaan, osin kuituraaka-aineen saatavuussyistä.
Kuitu on teollisuusvaiheessa mitaltaan milli- tai senttimetriluokkaa. Ei kuidun tarvitse välttämättä olla peräisin kymmenmetrisestä harvennusmännystä.
Kuidun valmistamisen raaka-ainetta saamme metsäpuiden lisäksi myös peltojen yksivuotisista viljelykasveista. Maailmalla viljeltäviä kuitukasveja ovat puuvilla, pellava, sisal, juutti, kenaf ja kuituhamppu.
Lupaavin Suomen talouteen on kuituhamppu. Se on sopeutunut erikoisella tavalla pohjoiseen kasvukauteemme.
Yöttömässä yössä kuituhampun ”sisäinen kello” menee sekaisin. Kello viivästyttää kuituhampun kukkimista runsaamman siemensadon saamiseksi. Kuituhampun kukkiminen myöhästyy pitkälle syksyyn. Siementä ei ehdi syntyä, mutta kuituvartta syntyy sitäkin enemmän.
Sisäinen harha voisi johtaa kyseisen lajikkeen paikalliseen menehtymiseen siementen puutteessa. 2020-luvun EU-maataloudessa tämä ongelma on poistunut eteläisten ja pohjoisten maiden yhteistyöllä. Kuituhampun siementä saamme eteläisempien EU-maiden viljelijöiltä, muun muassa Unkarista.
Yksivuotinen, ohi koivujen ruskan kasvava, aina ensilumeen asti vihreänä jatkava hamppu toimii koko kasvukauden ajan hiilinieluna. Peltolohko ei muutu esimerkiksi viljakasvien tapaan elokuun tuleentumisen myötä päästölähteeksi. Peltojen hiilinieluille kuituhamppu on yksi lupaavimpia viljelyskasvejamme.
Kuituhamppu soveltuu hyvin myös viljojen tuleentumisen rajavyöhykkeelle, koska siementä ei tarvitse tuottaa vaan ainoastaan kuitua. Näyttäviä kuituhampun viljelyksiä on ollut jo usean kesän aikana muun muassa Limingan lakeudella, Tyrnävän kunnassa.
Kuituhamppu monipuolistaisi ja vahvistaisi Pohjois-Suomen maataloutta. Kesantopeltoja ja ympäristönhoidon peltoja hampun viljelyyn riittää.
Nykyiseen metsäkiistelyyn tarvitaan ratkaisuksi pikainen vaihtoehto. Yksivuotisen kuituhampun rooli korostuu ja sen tarve kasvaa, kun kuituteollisuus kehittyy uuteen suuntaansa. Myös ilmastokiistely etsii mahdollisimman vihreinä säilyviä hiilinielun peltokasveja.
Kun ymmärrämme kuituteollisuuden ja ilmastokamppailun monet ulottuvuudet, uusien kuitutehtaiden ei ehkä tarvitsekaan ajautua ympäristöhuolissa raaka-ainepulaan.
Veli Pohjonen
Selänne -lehti. Mielipide. 22.9.2023
No comments:
Post a Comment