Jokapäiväinen elämämme perustuu paitsi leipään myös kuituun. Pukeudumme tropiikin oloissa kasvatetusta puuvillasta valmistettuihin vaatteisiin. Tilaamme kartonkipakkauksissa ruokaa perheellemme. Luemme päivittäin sellukuituun pohjautuvia paperisia sanomalehtiä.
Kuitua olemme saaneet vuosikymmeniä harvennuspuusta. Viime aikojen metsäkiistat ovat kuitenkin herättäneet huolen, että riittääkö tällä vihreän siirtymän menolla raaka-ainetta kuituteollisuudelle.
Kuitu on kartonkivaiheessa mitaltaan millimetriluokkaa. Ei kuidun tarvitse välttämättä olla peräisin kymmenmetrisestä harvennuspuusta. Kuidun valmistamisen lisäraaka-ainetta saamme kuituhampusta.
Hampun kuidulla on vakuuttava näyttö 1800-luvulla Pohjanlahdella purjehtineissa laivoissa. Vahvimmat purjeet tehtiin hamppukuidusta.
Yksivuotisena viljelykasvina kuituhamppu on sopeutunut erikoisella tavalla pohjoiseen kasvukauteemme. Kuituhampun siemen on peräisin Keski-Euroopan lajikkeista. Ne ehtivät siellä kukkia, tuleentua normaalisti ja tuottaa siementä.
Suomessa kuituhampun kukkiminen myöhästyy pitkälle syksyyn. Siementä ei ehdi syntyä, mutta kuituvartta syntyy sitäkin enemmän.
Yöttömän yön kasvukaudessamme kuituhampun ”sisäinen kello” menee tavallaan sekaisin. Kello viivästyttää kuituhampun kukkimista runsaamman siemensadon saamiseksi, pidemmän kuituvarren kärkeen.
Luontaisesti sisäinen harha johtaisi tietysti kyseisen lajikkeen menehtymiseen siementen puutteessa. 2020-luvun EU-maataloudessa tämä ongelma on poistunut eteläisten ja pohjoisten maiden kuituhampun viljelijöiden yhteistyöllä. Kuituhampun siementä saamme tänään eteläisemmistä EU-maista.
Kuituhamppu on sopeutunut myös talveemme erikoisella tavalla. Rungon kasvu jatkuu lumentuloon saakka, talven lumimyrskyt pudottavat lehdet maaperään karikkeeksi ja kevätahava kuivattaa lehdettömät versot. Vapun jälkeen hamppu on valmista korjattavaksi kuituteollisuudelle.
Osa hampun kuivaa satoa voidaan käyttää lämpöpelletin raaka-aineeksi. Pelletin tarve on kasvanut Ukrainan kriisin myötä, niin Suomessa kuin maakaasulla lämmitykseen tottuneessa Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Kuituhamppu monipuolistaa ja vahvistaa kansantalouttamme. Meillä riittää kesantopeltoja ja laajoja suopohjia hampun viljelyyn.
Yksivuotinen, ensilumeen asti vihreänä jatkava hamppu toimii koko kasvukautensa hiilinieluna eikä esim. viljakasvien tapaan muutu elokuun tuleentumisen myötä päästölähteeksi. Täten etenkin suopohjien hiilinieluille kuituhamppu on lupaava viljelyskasvi. Tähän tarvitaan kuitenkin vielä suppeiden esikokeiden lisäksi myös vankkaa tieteellistä tutkimusta.
2020-luvun metsäkiistaan tarvitaan ratkaisuksi mittava vaihtoehto. Kuituhampun rooli korostuu ja sen tarve kasvaa voimakkaasti, kun biotalous kehittyy uuteen suuntaansa. Uusien biotuotetehtaiden ei tarvitsekaan jäädä raaka-ainepulaan, kunhan vaihtoehtoon tartutaan.
Veli Pohjonen
No comments:
Post a Comment