Jokapäiväinen elämämme perustuu kuituun. Pukeudumme tropiikin oloissa kasvatetusta puuvillasta valmistettuihin vaatteisiin. Luemme päivittäin sellukuituun pohjautuvia paperisia sanomalehtiä. Tilaamme kartonkipakkauksissa ruokaa perheellemme.
Kiertotalouden 2020-luvun tehdas on päätetty rakentaa Kemiin, Veitsiluotoon, Stora Ensolta vapautuneisiin valmiisiin tehdashalleihin. Lähinnä vaatejätteestä tekstiilikuitua tekevä suomalainen Infinited Fiber Company rakentaa Kemiin 400 miljoonaa euroa maksavan tehtaan.
Tekstiilijäte (taikka kartonki, olki tai muu selluloosapitoinen jäte) ensin silputaan ja sen rakenne rikotaan mekaanisesti. Sen jälkeen tekstiilisilppu käsitellään sellunkeiton kaltaisessa kemiallisessa prosessissa.
Kuidun valmistaminen tarvitsee lisäraaka-ainetta, jota saa laadukkaana kuituhampusta. Hampun kuidulla on vakuuttava näyttö 1800-luvulla Pohjanlahdella purjehtineissa laivoissa. Vahvimmat purjeet tehtiin hamppukuidusta.
Jo uudet biotuotetehtaat tarvitsevat raaka-ainetta enemmän kuin olemme aikaisemmin laskeneet. Samalla kun puubiomassan kysyntä nousee, nousee myös huoli luonnonmetsiemme riittävyydestä.
Kuitu on kartonkivaiheessa mitaltaan milliluokkaa. Eikä kuidun tarvitse välttämättä olla peräisin kymmenmetrisestä harvennuspuusta.
Kuitua saadaan myös biomaataloudesta. 2020-luvun lupaavin ehdokas on ehdottomasti kuituhamppu. Sen viljely on meilläkin hallittu jo vuosikymmeniä, ellei vuosisatoja.
Yksivuotisena biomassakasvina kuituhamppu on sopeutunut erikoisella tavalla pohjoiseen kasvukauteemme. Kuituhamppumme siemen on peräisin Keski-Euroopan lajikkeista. Ne ehtivät siellä kukkia, tuleentua normaalisti ja tuottaa siementä.
Kuitenkin Pohjois-Suomessa kuituhampun kukkiminen myöhästyy pitkälle syksyyn. Siementä ei ehdi syntyä, mutta kuituvartta syntyy sitä enemmän.
Yöttömän yön kasvukaudessamme kuituhampun ”sisäinen kello” menee tavallaan sekaisin. Kello viivästyttää kuituhampun kukkimista runsaamman siemensadon saamiseksi, pidemmän kuituvarren kärkeen.
Luontaisesti em. häiriö johtaisi tietysti näissä oloissa kyseisen lajikkeen menehtymiseen siementen puutteessa. 2020-luvun EU-maataloudessa tämä ongelma on poistunut eteläisten ja pohjoisten maiden kuituhampun kasvattajien yhteistyöllä. Kuituhampun siementä, esimerkiksi lajiketta Tiborszallasi, saamme tänään Unkarista.
Kuituhamppu on sopeutunut myös pohjoiseen talveemme erikoisella tavalla: rungon kasvu jatkuu lumentuloon saakka, talven lumimyrskyt pudottavat lehdet maaperään karikkeeksi ja kevätahava kuivattaa lehdettömät versot. Vapun jälkeen hamppu on valmista korjattavaksi kuitu- ja muulle bioteollisuudelle.
Osa hampun kuivaa satoa voidaan käyttää myös biopelletin raaka-aineeksi. Pelletin tarve on kasvanut Ukrainan kriisin myötä, niin Suomessa kuin maakaasulla lämmitykseen tottuneessa Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Pohjoisessa kasvukaudessa kuituhamppu kasvattaa yli kaksimetrisen kuituvarren. Näyttävimmät kesän 2021 napapiirin tason viljelmät olivat Kuusamon Vasaraperällä ja Pellon Turtolassa.
Maaseudullamme kasvoi luvallista hamppua vajaat 2000 hehtaaria kesällä 2021. Siitä öljyhamppua oli noin 1500 ha ja varsinaista kuituhamppua noin 400 ha.
Kuituhampun tarve kasvaa voimakkaasti, kun biotalous kehittyy uuteen suuntaansa. Uusien biotuotetehtaiden ei tarvitse jäädä raaka-aineen pulaan. Myös biopellettiä tarvitaan lisää, ehkä jo ensi syksynä.
Kuituhamppu monipuolistaa ja vahvistaa pohjoista biotalouttamme, etenkin kun laajoja suopohjia luvitetaan hampuntuotantoon. Yksivuotinen, ensilumeen asti vihreänä jatkava hamppu toimii koko kasvukautensa hiilinieluna eikä esim. viljakasvien kasvien tapaan muutu elokuun tuleentumisen myötä päästölähteeksi.
Suopohjien hiilinieluille kuituhamppu on lupaava viljelyskasvi. Tähän tarvitaan kuitenkin suppeiden esikokeiden lisäksi myös vankkaa tieteellistä tutkimusta.
Veli Pohjonen & Toivo Kuokkanen
Kaleva. Mielipide. 24.7.2022
No comments:
Post a Comment